Ero sivun ”Seiskari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ länsiosa ja ympäröivä saaristo luonnonpuiston osaksi
p Kirjoitusvirhe
Rivi 83:
 
=== Maailmansota 1939-1945 ===
Seiskarin väestö evakuoitiin meriteitse Kotkaan jo lokakuussa 1939, [[talvisota]]a edeltäneiden neuvottelujen alkuvaiheessa. Saareen jäi kuitenkin majakkamestari Toivo Rytkölä yhden majakanvartijan kanssa. Venäläiset ottivat heidät sotavangeiksi ja he pääsivät palaamaan Suomeen vasta [[Moskovan rauha|välirauhan]] tultua.<ref name="Suomen_Majakat304">Laurell, Suomen majakat, 1999 s. 304-306.</ref>. Kaikki saarelaiset joutuivat evakkoon (436 henkikirjoilla ollutta ihmistä)<ref name="Talvisota_väestösiirrot71"> Talvisota väestösiirrot, Tuomikoski Pekka, 2010, sivut71-75 </ref> ja heistä suurin osa sijoitettiin lounaissaaristoon, [[Rymättylä]]än, [[Merimasku]]un ja [[Kustavi]]in. Rymättylään muutti kymmeniä perheitä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Herrala, Raija | Otsikko = Halkoja ja kalastusta | Julkaisu = Rannikkoseutu | Ajankohta = 30.6.2009 | Numero = 49 | Sivut = 7 | Julkaisupaikka = Raisio | Julkaisija = Suomen Paikallissanomat Oy | Viitattu = 8.8.2009 }}</ref> Yksi Seiskarilainenseiskarilainen kaatui talvisodassa. <ref name="Talvisota_väestösiirrot71"/>
 
Seiskari jäi lopullisesti Neuvostoliiton haltuun talvisodan evakuoinnin jälkeen. Jatkosodassa Seiskaria ja Lavansaarta ei yritettykään vallata takaisin, toisin kuin Suursaarta ja Tytärsaarta.<ref name="MOMP9">Piispa s. 9</ref>