Ero sivun ”Kääpiönova” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p l, fix |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 18:
Kääpiönovissa on K- tai M-spektriluokan [[alijättiläinen]], joka kiertää lähellä valkeata kääpiötä tai sinistä [[alikääpiö]]tä. Molempien tähtien massa on 0,5-1 Auringon massaa ja tähtien kiertoaika 3-15 tuntia. Kun kääpiönova kehittyy, lopulta suurempi tähti on enää muutaman kymmenen Jupiterin massainen [[ruskea kääpiö]].
Kääpiönovissakin saattaa tapahtua novapurkauksia, joissa valkean kääpiön
== SS Cygni-tähti ==
Näillä tähdillä tapahtuu purkauksia, joissa on nopea päivän-parin nousu 2-6 magnitudia ja viikkojen lasku. Purkauksia on suuria ja pieniä. Purkauksien väli on 10 päivää - useita vuosia. Suuret purkaukset eivät ole samanlaisia kuin SU UMa -tähtien suuret purkaukset. U Geminorumin purkaukset tapahtuvat 40-130 vuorokauden jaksoissa. Purkauksessa U Geminorumin kirkkaus nousee 4 magnitudia päivässä tai parissa.
== SU Ursae Majoris -tähti ==
Näillä on 3-10 normaalia 1-3 päivän levyistä purkausta kohti 10-18 päivän levyisiä suurpurkauksia, joiden kirkkaus on 1-2 magnitudia normaalia purkauksia suurempi. Suurpurkaus on 5-10 kertaa normaalia pidempi. Suurten purkausten aikana esiintyy valonvaihteluja (kyhmyjä) jotka ovat 2-5% kaksoistähden kiertojaksoa pidempiä. Kiertojakso näillä tähdillä on melkein aina alle 2 tuntia eli lyhyempi kuin muille kääpiönovilla.
Suurpurkaukset johtuvat kiekon laajenemisesta tietyn kokoiseksi, jolloin vuorovesivoimat aiheuttavat suuremman epävakaisuuden kuin normaaleissa purkauksissa. Tällöin kiekon koko vastaa 3:1 [[resonanssi]]a, eli kiekon kiertoaika on silloin 1:3 kaksoistähden kiertoajasta. Resonanssi voimistaa kaksoistähden toisen komponentin aiheuttamia painovoimahäiriöitä. Kyhmyjä ei koskaan havaita normaaleissa purkauksissa. Kyhmyt havaitaan noin päivä suurpurkauksen alkamisen jälkeen ja heikkenevät suurpurkauksen himmetessä. Kyhmyt syntyvät soikean kaasukiekon vaihtaessa kulmaansa.
Suurpurkausten väli eli suurjakso on yleensä muutamia satoja päiviä mutta voi olla paljon lyhyempi tai pidempi. Lyhyt suurjakso on ER Ursae Majoris -tähdillä ja pitkä WZ Sagittae -tähdillä. ER Uma -tähdillä suurjakso on vain 20-50 päivää ja normaali purkausjakso 4 päivää, suurpurkaus vie 1/3-1/2 koko ajasta. WZ Sagittae -tähdellä suurpurkauksia on toistunut 33, 32 ja 23 vuoden välein. Jakso on niin pitkä, koska massavirta on hyvin pieni, vain 10<sup>12</sup> kg/s. Kaksoistähden on pienin kääpiönovilla tunnettu, vain 81 minuuttia 38 sekuntia. Oletetaan myös, että koska suurpurkausten välillä on vain muutamia pienempiä purkauksia. Joko näiden tähtien kaasukiekon viskositeetti on hyvin alhainen tai magneettikenttä pyyhkii sisemmän kaasukiekon ainakin ajoittain pois. WZ Sagittae -tähtiä ovat myös AL Com ja EG Cnc, joilla suurpurkausjakso on noin 20 vuotta.
== Z Camelopardalis -tähti ==
Z Camelopardalis -tähdillä on kääpiönoville ominaisten 1-3 päivän 2-6 magnitudin kirkkauden nousujen lisäksi muutaman päivän - 1000 päivän jaksoja, jolloin purkauksia ei tapahdu. Oletetaan, että tämä johtuu liian suuresta massavirrasta suuremmasta tähdestä pienempään tähteen jolloin massavirta estäisi purkaukset. Z Camelopardaliksen kiertoaika on 7 tunnin 21 minuuttia ja purkaukset tapahtuvat 20 päivän välein. Z Camelopardaliksessa on Aurinkoa muistuttava G -spektriluokan tähti ja valkea kääpiö. UX Ursae Majoris -tähdillä hiljaiset jaksot ovat hyvin pitkiä.
== Katso myös ==
| |||