Wikipedia

Ero sivun ”Luxemburgin kieli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
fix
välimerkit
Rivi 191:
|-
| määräinen artikkeli
| '''den''' || '''d'd’''' || '''d'd’''' || '''d'd’'''
|-
| määräinen painokas
Rivi 205:
| '''keen''' || '''keng''' || '''keen''' || '''keng'''
|-
| "hänen"”hänen” (miehistä)
| '''säin''' || '''seng''' || '''säin''' || '''seng'''
|-
| "hänen"”hänen” (naisista), "heidän"”heidän”
| '''hiren''' || '''hir''' || '''hiert''' || '''hir'''
|}
Rivi 235:
| '''kengem''' || '''kenger''' || '''kengem''' || '''kengen'''
|-
| "hänen"”hänen” (miehistä)
| '''sengem''' || '''senger''' || '''sengem''' || '''sengen'''
|-
| "hänen"”hänen” (naisista), "heidän"”heidän”
| '''hirem''' || '''hirer''' || '''hirem''' || '''hiren'''
|}
Rivi 244:
</table>
 
Erottuvia nominaalin muotoja, eli niitä, jotka poikkeavat akkusatiivin muodoista, näkyy joissakin lauseissa kuten ''der Däiwel'' ("Paholainen"”Paholainen”) ja ''eiser Herrgott'' ("Herramme"”Herramme”). Myös harvinaisia genetiivin muotoja löytyy: ''Enn des Mounts'' ("kuun”kuun loppu"loppu”), ''Ufanks der Woch'' ("viikon”viikon alku"alku”). Tavallisessa puheessa genetiivi korvataan datiivin ja [[Possessiivi|possessiivin]] yhdistelmällä: esim. ''dem Mann säi Buch'' ("miehelle”miehelle hänen kirjansa"kirjansa”, eli "miehen”miehen kirja"kirja”). Tätä ilmiötä kutsutaan [[perifraasi|perifrastiseksi genetiiviksi]] ja sitä löytyy myös saksan puhekielestä ja joistakin sen murteista, sekä [[Hollannin kieli|hollannista]].
 
Luxemburgin pronominien eri muodot näkyvät alla olevassa taulukossa (painottomat muodot suluissa):
Rivi 276:
|}
Luxemburgissa [[Teitittely|teititellään]] samalla tavalla kuin suomen kielessä eli monikon toisen persoonan muotoja käyttämällä: ''dir'', ''iech'', ''iech''. Tyttöihin ja naisiin voi viitata myös neutripronominin '''hatt''' muodoilla:
:Dat ass d'Nathalied’Nathalie. '''Hatt''' ass midd, well '''et''' vill a '''sengem''' Gaart geschafft huet. ("Tuo”Tuo on Nathalie. Häntä väsyttää, koska hän on tehnyt paljon työtä puutarhassaan."”)
 
=== Eifelin sääntö ===
Rivi 284:
Sääntöä voi määritellä näin:
* Lopullinen ''-n(n)'' katoaa ennen konsonanttia:
 
:: (sanojen välissä) de'''n''' + Ball → de Ball ("määräinen”määräinen artikkeli + pallo"pallo”), wa'''nn''' + mer ginn → wa mer ginn ("kun”kun me menemme"menemme”)
:: (yhdyssanoissa) Damme'''n''' + Schong → Dammeschong ("naisten”naisten kengät"kengät”)
* Sitä ei kuitenkaan poisteta näissä olosuhteissa:
 
:* ennen konsonantteja ''n'', ''d'', ''t'', ''z'', tai ''h''.
::de'''n''' Tuerm ("määräinen”määräinen artikkeli + torni"torni”), wa'''nn''' hie'''n''' drénkt ("kun”kun hän juo"juo”)
::Grompere'''n'''zalot ("perunasalaatti"”perunasalaatti”), fënnefa'''n'''drësseg ("35"”35”)
:* ennen vokaalia
::de'''n''' Apel ("määräinen”määräinen artikkeli + omena"omena”), wa'''nn''' ech ginn ("kun”kun minä menen"menen”)
::Ouere'''n'''entzündung ("korvatulehdus"”korvatulehdus”)
:* lauseen lopussa tai ennen välimerkkiä
::Ech hu'''nn''' (wéi gëschter) vill geschafft. ("Minä”Minä olen (kuten eilenkin) tehnyt paljon työtä."”)
 
Myös monta n- tai nn-loppuista sanaa '''ei''' koske Eifelin sääntö:
*erisnimet: ''Schuma'''n''''', ''Joha'''nn''''', ''Münche'''n'''''
*lainasanat: ''Roma'''n''''', ''Maschi'''n(n)''''', ''ioun''-loppuiset substantiivit
*''on-''prefiksi: ''o'''n'''vergiesslech'' ("unohtumaton"”unohtumaton”, kirjaimellisesti "epäunohdettava"”epäunohdettava”)
*paljon substantiiveja ja adjektiiveja (historiallisista syistä): ''Mann'' (mies), ''dënn'' (hoikka), ''Kroun'' (kruunu), ''Loun'' (palkka), ''blann'' (sokea), ''Reen'' (sade), …
Itse asiassa ''n'' vartalokonsonanttina (eli silloin, kun ei ole osa kieliopillista suffiksia) on sisältösanoissa melko vakaa. Poikkeuksia ovat mm. ''Wäi(n)'' (viini), ''Stee(n)'' (kivi), ''geschwë(nn)'' (pian).
Rivi 316 ⟶ 318:
* Jotka löytyvät myös saksasta: Sichmaschinn (hakukone, saks. ''Suchmaschine''), schwaarzt Lach (musta aukko, saks. ''Schwarzes Loch''), Handy (kännykkä), Websäit (verkkosivu, saks. ''Webseite'')
* Luxemburgin alkuperäiset sanat:
 
:* ''déck'', painokas sana kuten ''ganz'' ja ''vill'', esim. ''Dëse Kuch ass '''déck''' gutt! ("Tämä”Tämä kakku on niin hyvä!"”)''
:* pääosin teini-ikäisten käyttämiä viimeaikaisia ilmauksia: ''oh mëllen!'' ("voi”voi kun hullua!"”), ''en décke gelénkt'' ("menitpäs”menitpäs lankaan!"”) tai ''cassé'' (ranskasta, "voitettu”voitettu! ownattu!"”)
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luxemburgin_kieli”