Ero sivun ”Turku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 131:
1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat [[Patterinhaka]], [[Iso-Heikkilä]], [[Uittamo]], [[Ilpoinen]], [[Harittu]], [[Luolavuori]], [[Lauste]], [[Varissuo]], [[Pääskyvuori]], [[Kurala (Turku)|Kurala]], [[Kohmo]], [[Halinen]], [[Runosmäki]], [[Hepokulta]], [[Teräsrautela]], [[Nättinummi]], [[Länsinummi]], [[Suikkila]], [[Härkämäki]], [[Jyrkkälä]], [[Pansio]], [[Perno]] ja [[Jäkärlä]]. Näistä Iso-Heikkilän kaupunginosassa sijaitseva Patterinhaka on Turun vanhin kerrostalolähiö.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://koti.ts.fi/asuminen/turun-vanhin-lahio-voi-paremmin-kuin-koskaan/|nimeke=Turun vanhin lähiö voi paremmin kuin koskaan|tekijä=|julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=4.8.2014|julkaisija=|viitattu=14.5.2018}}</ref> Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen Turussa on rakennettu varsinkin [[Hirvensalo]]n, [[Satava]]n ja [[Kakskerta|Kakskerran]] saarille, ja toisaalta jo rakennettuja alueita on pyritty tiivistämään täydennysrakentamisella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suburbanturku.wordpress.com/2017/04/09/taydennysrakentaminen-muuttaa-turkua-toimiiko-paattajien-ja-asukkaiden-yhteispeli/|nimeke=Täydennysrakentaminen muuttaa Turkua – toimiiko päättäjien ja asukkaiden yhteispeli?|tekijä=|julkaisu=SuburbanTurku -sivusto|ajankohta=9.4.2017|julkaisija=|viitattu=14.5.2018}}</ref>
[[Keskusta (Turku)|Turun keskusta-alue]] muodostuu [[ruutukaava]]-alueesta, jonka [[Carl Ludvig Engel|C. L. Engel]] suunnitteli [[Turun palo]]n jälkeen vuonna 1827. Tämä alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Katuverkon suunnan perustaksi tuli [[Linnankatu (Turku)|Linnankatu]], jonka mukaan mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.<ref>Otavan iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Turku, s. 190, osio Asemakaava, Otava 1965</ref> Kaavoitettu kaupunkialue rajautui lounaassa mereen, kaakossa Itäiseen Linjakatuun eli nykyiseen Kupittaankatuun ja luoteessa Läntiseen Linjakatuun eli nykyiseen Ratapihankatuun, joka tuolloisen suunnitelman mukaan olisi ulottunut merenrantaan saakka.<ref>Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten – Kreikka), art. Kaupunki, Engelin asemakaavan kuva sivulla 2821, Otava 1978, ISBN 951-1-04658-6</ref> Engelin kaavan mukainen rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja jotkin kaupunginosat kuten [[Port Arthur (Turku)|Port Arthur]] rakennettiin pääosin vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. [[Turun saaret|Turun saarille]] kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja [[1990-luku|1990-luvuilla]], ja etenkin [[Hirvensalo]]ssa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jussi Iltanen | Nimeke = Urbes Finlandiae | Vuosi = 2004 | Sivu = 12 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Genimap }}</ref>
Turun keskustan suuralueella asuu noin 55 000 ihmistä.<ref name=":1" /> Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkein rakennus Turun keskustassa on Turun tuomiokirkko, jonka torni nousee 86 metriin. Korkeimmat asuinrakennukset ovat [[Puutarhakatu (Turku)|Puutarhakatu]] 11–13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit. Jos mennään keskusta-alueelta pois, niin korkein asuinrakennus on Majakkarantaan 2001 valmistunut Airiston tähti, joka on 58 metriä korkea. Korkein rakennelma Turussa on Pääskyvuoren linkkitorini 122 metriä ja keskusta-alueella Turku Energian savupiippu 101 metriä.<ref name="KORKEAT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkulainen.fi/artikkeli/264342-tuomiokirkko-on-yha-turun-korkein-rakennus | Nimeke = Tuomiokirkko on yhä Turun korkein rakennus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Turkulainen | Viitattu = 29.5.2016 }}</ref> Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laakso, Veikko | Nimeke = Turun kaupungin historia 1918–1970| Vuosi =1980 | Sivu = 33| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Turun Sanomat}}</ref>
Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa [[Nummi (Turku)|Nummi]], [[Raunistula]] ja [[Vähäheikkilä]]), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli [[Port Arthur (Turku)|Port Arthur]], joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.turkulaiset.fi/portsa.html|nimeke=Port Arthur: Kylä kaupungissa|tekijä=|julkaisu=Turkulaiset-sivusto|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=14.5.2018}}</ref> Alue on hyvin arvostettu, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi sen [[vuoden kaupunginosa]]ksi vuonna 2001<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-5109295|Nimeke=Turun Portsasta Vuoden kaupunginosa|tekijä=|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=|Julkaisija=|Selite=|Viitattu=14.5.2018}}</ref>. Toisen kerran voitto tuli Turkuun vuonna 2013 Kaksekerran valinnan myötä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3380316/Suomen+parasta+kaupunginosaa+etsitaan+taas++Turku+voittanut+kaksi+kertaa|nimeke=Suomen parasta kaupunginosaa etsitään taas – Turku voittanut kaksi kertaa|tekijä=|julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=31.1.2017|julkaisija=|viitattu=25.7.2018}}</ref>
=== Arkkitehtuuri ===
| |||