Ero sivun ”Leopold III (Belgia)” versioiden välillä

| kuva = Leopold III ofvan BelgiumBelgië 1926(1934) (cropped).jpg

| virassa= [[23. helmikuuta]], [[1934]] – [[16. heinäkuuta]], [[1951]]

'''Leopold III''' ([[3. marraskuuta]] [[1901]] [[Bryssel]], [[Belgia]] – [[25. syyskuuta]] [[1983]] Woluwe-Saint-Lambert, [[Belgia]]) oli neljäs [[belgialaisten kuningas]] vuodesta [[1934]] vuoteen [[1951]], jolloin hän luovutti kruunun pojalleen [[Baudouin I (Belgia)|Baudouin I:lle]].

'''Léopold Philippe Charles Albert Meinrad Hubertus Marie Miguel''' syntyi [[Bryssel]]issäBrysselissä [[Belgia]]nBelgian ja SaxeSaksi-Coburg und -Gothan [[prinssi]]nä sekä [[Saksi]]n [[herttua]]na. Hän nousi valtaistuimelle isänsä, kuningas [[Albert I (Belgia)|Albert I:n]], kuoltua [[23. helmikuuta]] 1934.

Juuri teini-iän saavuttanut kruununprinssi taisteli henkilökohtaisesti [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Belgian 12:nnessa [[Rykmentti|rykmentissä]]. Sodan loputtua vuonna [[1919]] hän opiskeli St. Anthonyn seminaarissa [[Santa Barbara (Kalifornia)|Santa Barbarassa]] [[Kalifornia]]ssa.

Leopold avioitui [[Ruotsi]]n [[Astrid (Belgian kuningatar)|prinsessa Astridin]] kanssa [[Tukholma]]ssa [[4. marraskuuta]] [[1926]]. Prinsessa Astrid syntyi Tukholmassa [[17. marraskuuta]] [[1905]]oli Ruotsin prinssi Kaarlen ja [[Tanska]]n prinsessa Ingeborgin nuorimpananuorin tyttärenätytär.<ref name="KUNG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/specialwebbsidor/temasidor/kronprinsessparetsbrollop/historikochtraditioner/kungligabrollop/brollopbernadotte/prinsessanastridochkronprinsleopold.4.7eb872b11280345f9fc80004136.html | Nimeke = Prinsessan Astrid och Kronprins Leopold | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kungahuset | Viitattu = 13.4.2018 }}</ref>

Kuningasparin lomaillessa vuonna [[1935]] [[Sveitsi]]ssä sijaitsevalla huvilallaan [[Küssnacht|Küssnacht am Rigissä]], lähellä [[Vierwaldstättersee]]järveä, kuningas menetti autonsa hallinnan kapealla maantiellä ja kuningatar menehtyi auton suistuttua tieltä.

Kuningas Leopold avioitui toisen kerran [[11. syyskuuta]] [[1941]] [[Morganaattinen avioliitto|morganaattisesti]] lastenhoitajansa Lilian Baelsin (1916–2002) kanssa. Käytännössä morganaattinen avioliitto tarkoitti tässä tapauksessa sitä, että alempisäätyinen Lilian ei ollut oikeutettu kuningattaren arvonimeen, eivätkä hänen lapsensa olleet oikeutettuja kruunuun. Lilian syntyi [[Lontoo]]ssa [[28.syntynyt marraskuuta]] [[1916]]. HänLilian oli Réthyn prinsessa ja kuoli [[7. kesäkuuta]] [[2002]].

Vuonna [[1936]] saksalaisten voimakkaan painostuksen edessä Leopold III teki päätöksen Belgian puolueettomuudesta, kun maa oli siihen saakka ollut [[Ranska]]n ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnanIson-Britannian]] liittolainen. Tämä päätös ei kuitenkaan estänyt saksalaisia miehittämästä maata [[10. toukokuuta]] [[1940]]. Kyseessä oli ehdoitta antautuminen, joskin ilman [[Ranska]]anRanskaan paenneen hallituksen suostumusta. TässäTämä oli selkeä alku pitkään vielä sodan jälkeenkin maata vaivanneelle "Kuninkaallisellekuninkaalliselle ongelmalle".

Vuonna [[1944]] [[Heinrich Himmler]] määräsi kuninkaan perheineen siirrettäväksi [[Saksa]]anSaksaan, jossa he viettivät talven 1944–[[1945]]1944–1945 [[Saksi]]ssaSaksissa lähellä rintamaa [[Hirschstein an der Elbe]]sssä. Tämän jälkeen heidät siirrettiin [[Strobli]]in, lähelle [[Saltzburg]]ia [[Itävalta]]an. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] joukot vapauttivat kuninkaallisen perheen toukokuussa 1945.

Merkittävä osa Belgian kansalaisista vastusti kuningas Leopold III:n paluuta takaisin valtaistuimelle. Häntä syytettiin tässä yhteydessä maanpetoksesta ja yhteistyöstä natsien kanssa, joskin taustalla oli myös voimakas viha kuninkaan uutta avioliittoa kohtaan, sillä edesmennyt kuningatar Astrid oli muodostunut kansalliseksi kulttihenkilöksi ja teon katsotiinkatsottiin loukkaavan hänen muistoaan. Näin kuninkaan nuorempi veli Flanderin [[kreivi]] Kaarle ryhtyi sijaishallitsijaksi [[Parlamentti|parlamentin]] hänet siihen tehtävään valittua.

Leopold perheineen ei palannut [[Belgia]]anBelgiaan, vaan asettui asumaan [[Sveitsi]]inSveitsiin. Kuitenkin koko sodanjälkeistä Belgian sisäpolitiikkaa sävytti kysymys kuninkaan paluusta ja asemasta ns. "kuninkaallinen ongelma". Jopa voimakkaita vaatimuksia maan siirtymisestä tasavaltaan esitettiin. Eritoten maan ammattiyhdistysliike ja sosialistinen puolue ajoivat melko voimakkaasti kuninkaan paluun estämistä ja valtiomuodon muuttamista.

Vuonna 1944 parlamentin ja senaatin yhteisistunnossa valittiin kuningas Leopold III:n veli Flanderin kreivi [[Kaarle (Belgia)|Kaarle]] sijaishallitsijaksi. Tämä vannoi virkavalansa [[20. syyskuuta]] 1944 ja jatkoi tehtävässä [[30. heinäkuuta]] [[1950]] saakka. Tehtävän hoidossa hänelläHänellä oli kaikki hallitsijalle kuuluva valta.

12. maaliskuuta 1950 järjestettiin kansanäänestys, jossa pieniniukka enemmistö (57,68&nbsp;%) belgialaisista kannatti kuninkaan paluuta [[Belgia]]anmaahan. KuningasLeopold III ilmoitti neljä päivää myöhemmin antavansa maan parlamentin päättää hänen paluustaan. [[Gaston Eyskens]]in hallitus erosi 18. maaliskuuta ja kaksi päivää myöhemmin maassa järjestettiin laajoja mielenosoituksia. [[Vallonia]]ssa ja Brysselissä pidettiin 24. maaliskuuta päivän mittainen yleislakko.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 16–17 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Mellakoita esiintyi etenkin ranskankielisessä Valloniassa. Kansanäänestyksessä vallooneistavalloneista 58&nbsp;% vastusti kuninkaan paluuta, kun [[Flaamit|flaameista]] sitä kannatti 72,2&nbsp;%. Tässä oli lisää aihetta kahden kieliryhmän väliselle konfliktille.

Leopold ehdotti 15. huhtikuuta 1950 pitämässään radiopuheessa, että voisi luovuttaa tehtävänsä 20-vuotiaalle pojalleen.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 18 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Hänen poikansa tuli valtaan kuningas [[Baudouin I]]:nä.

Hallitsijan tehtävät jätettyään kuningas Leopold keskittyi lähes kokonaisuudessaan tieteelliseen tutkimustyöhönsä [[KulttuuriantropologiaSosiaaliantropologia|sosiaaliantropologina]]. Hän matkusteli tieteellisen työnsä puitteissa ympäri maailmaa ja vietti pidemmän aikaa esimerkiksi [[Senegal]]issa. Hän osallistui politiikkaan melko harvakseltaan, mutta [[Kritiikki|kritisoi]] jyrkästi Belgian tapaa vapautua siirtomaistaan.

Kuningas Leopold III kuoli ''Woluwe-Saint-Lambertissä'', [[Bryssel]]inBrysselin esikaupunkialueella vuonna [[1983]]. Hänet on haudattu molempien puolisoidensa kanssa Laekenin kuninkaallisen linnan kirkon [[hauta]][[krypta]]anhautakryptaan muiden Belgian [[monarkki]]en tavoin.

{{CommonsCommonscat-rivi|Leopold III of Belgium}}

[[Luokka:Belgian hallitsijat|Leopold III (Belgia)]]

[[Luokka:Vuonna 1901 syntyneet|Leopold III (Belgia)]]

[[Luokka:Vuonna 1983 kuolleet|Leopold III (Belgia)]]