Ero sivun ”Pintajännitys” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uudensin tietoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 109.240.129.76 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 2001:14BA:8300:0:0:0:0:A315 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 2:
'''Pintajännitys''' on [[Fysiikka|fysiikassa]] [[neste]]en pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo. Se mahdollistaa [[vesimittarit|vesimittarien]] kaltaisten [[hyönteiset|hyönteisten]] kävelyn [[vesi|veden]] pinnalla ja aiheuttaa muun muassa [[kapillaari-ilmiö]]n.
 
Pintajännitys johtuu nesteen Lol[[molekyyli]]en välisistä vetovoimista, [[koheesio]]sta, jotka puolestaan johtuvat molekyylien sisäisistä [[voima (fysiikka)|voimista]]. Nesteessä yleisesti jokaiseen molekyyliin vaikuttavat ympäröivät molekyylit joka suunnasta yhtä suurella voimalla, jolloin voimien summa on nolla. Nesteen pinnalla oleviin molekyyleihin vaikuttavat alapuolella olevien molekyylien vetovoimat, mutta nesteen ulkopuolella ei ole molekyylejä tasaamassa näitä voimia. [[Vesi|Veden]] pinnassa on ikään kuin tiukasti toisiinsa sitoutuneiden vesimolekyylien kerros, jonka [[tiheys]] on suurempi kuin veden tiheys pinnan alapuolella. Veden pinta on kuin kalvo, joka kannattaa kevyitä esineitä. Ilmamolekyylit vaikuttavat myös nesteen pintaan, mutta koska ilma on huomattavasti vettä harvempaa, tämä voima voidaan jättää huomioitta.
 
Pintajännitystä mitataan yksikössä [[newton|newtonia]] [[metri|metriä]] kohden (N/m), ja [[Suure|suureen]] symbolina on yleensä '''σ''', '''γ''' tai ''T''. [[Dimensioanalyysi]]llä voidaan osoittaa, että pintajännityksen yksikkö (N/m) on yhtäpitävä yksikön [[Joule|joulea]] [[Neliömetri|neliömetriä]] kohden (J/m<sup>2</sup>) kanssa. Tämä tarkoittaa, että pintajännitys voidaan ajatella myös [[pintaenergia]]na.