Ero sivun ”Ghazni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 80:
[[tiedosto:Tomb of Sultan Mahmud of Ghazni in 1839-40.jpg|thumb|vasen|Mahmud Ghaznilaisen hauta piirroksessa vuodelta 1839.]]
[[tiedosto:Ghazni-Minaret.jpg|thumb|Toinen kahdesta Ghaznin säilyneestä vahasta [[minareetti|minareetista]].]]
Ghaznin varhaisesta historiasta tiedetään vain suhteellisen vähän. [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] mainitsee teoksessaan 100-luvulta 1 100 [[Stadion (pituusmitta)|stadionin]] päässä [[Kabul]]ista sijaitsevan ''Ga(n)zakan'', joka mahdollisesti oli Ghazni. [[Kiina]]laistaustainen [[buddhalaisuus|buddhalainen]] pyhiinvaeltaja [[Xuanzang]] mainitsee puolestaan ''Ho(k)-si(k)-na''-nimisen kaupungin itsenäisen ''Tsau-kiu-ch’an'' eli [[Zabulistan]]in kuningaskunnan pääkaupunkina. Arkeologisissa kaivauksissa Ghaznista onkin löydetty esimerkiksi [[Buddha]]a esittäviä [[terrakotta]]patsaita. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan pidä kahta edellä mainittua historiallisista lähteistä löytyvää mainintaa viittauksena nykyiseen Ghazniin. [[Islam]]inuskoiset [[arabit]] saapuivat Zabulistaniin [[Khorasan]]ista ja [[Sistan]]ista. Paikallisen vastustajan heille muodosti [[Zunbil]], jonka kukisti vasta [[saffaridit|saffaridit]] 800-luvulla. Saffaridien jälkeen nykyisen Ghaznin alueesta tuli osa [[samanidit|samanidien]] valtakuntaa.<ref name="hciiw">{{Kirjaviite | Tekijä = C. Edmund Bosworth | Nimeke = Historic Cities of the Islamic World | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 146-148 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Koninklijke Brill NV | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978 90 04 15388 2 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vuoden 962 paikkeilla samanidien valtakunnassa palvellut orjasotilas [[Alp Tegin]] pakeni joukkoineen Ghaznin alueelle ja perusti paikalle oman valtakuntansa kukistettuaan ensin paikallisen hallitsijan. Jonkin aikaa hänen jälkeensä Alp Teginiä hallitsijana seurannutta [[Sebük Tegin]]iä pidetään [[ghaznavidit|ghaznavidien]] valtakunnan perustajana. Sebük Tegin levitti valtakuntansa samanidien aiemmin hallitsemille alueille ja hänen poikansa [[Mahmud Ghaznilainen]] levitti valtakuntaa edelleen Iranin ylängölle ja [[Intian niemimaa|Intian niemimaalle]].<ref name="hciiw" /> Ghaznavidit olivat ainoa pääkaupunkinsa mukaan nimensä saanut islamilainen dynastia. Ghaznin asema laajenevan valtakunnan pääkaupunkina näkyi useissa monumentaalirakennuksissa. 'Arus al-Falak eli Taivaiden morsian ol suurikokoinen moskeija ja kaupunkiin rakennettiin myös valtava [[sotanorsu]]talli. Arkkitehtuuri seurasi paljolti esimerkiksi [[Herat]]in, [[Balkh]]in ja [[Nišapur]]in kaupunkien persialaisen arkkitehtuurin esimerkkiä.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 86-89, 91-92, 169 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| |||