Ero sivun ”Ukkosen ennakointi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Risan linkin korjaus, lähteiden tarkistus ja korjaus, merkitty yksi toimimaton lähde ja →‎Katso myös: palstoitus.
Rivi 19:
Lämpöukkoset kehittyvät lämpimässä ilmamassassa,<ref name="PERUS">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/perustietoa-ukkosesta | Nimeke =Perustietoa ukkosesta | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Ilmatieteen laitos | Viitattu =10.2.2013 }}</ref> jolloin ennen [[ukkonen|ukkosta]] on kuuma, hiostava ja kostea ilma. Yökin on usein lämmin ja ilma kosteaa päivälläkin. Ilmamassan kosteussisältöä kuvastavan [[kastepiste]]en voi tarkistaa esimerkiksi lentoasemien [[metar]]-havainnoista. Yhdysvalloissa on arvioitu, että lämpöukkosten syntymiseen tarvitaan vähintään 13 asteen kastepiste. Muita ukkostyyppejä voi kehittyä, vaikka kastepiste maanpinnan lähellä olisi alempikin.<ref name="HABY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theweatherprediction.com/habyhints/141/ | Nimeke =Ingredients for thunderstorms | Tekijä =Jeff Haby | Selite = | Julkaisu = theweatherprediction.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Suomessa lämpöukkosia on suhteellisen vähän, ja ukkoset liittyvät joko rintamiin tai ilmamassaukkosissa troposfäärin yläosan kylmenemiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen | Nimeke = Miten ukkonen syntyy ? | Julkaisija =Ilmatieteen laitos | Viitattu =10.2.2013 }}</ref>
 
[[Vallinharjapilvi]] kertoo epävakaasta ilmakehästä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/hahtuvapilvi-altocumulus | Nimeke = Hahtuvapilvi Altocumulus | Julkaisu =Teematietoa: Pilvikuvasto | Julkaisija = Ilmateiteen laitos | Viitattu =10.2.2013 }}</ref> ja siten kohonneesta ukkosriskistä. Vallinharja- tai kokkarepilven havaitsemisesta on ukkoseen ehkä 3–18 tuntia.<ref name="MB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.myrskyvaroitus.com/site/myrskytieto/konvektiiviset_saailmiot.pdf | Nimeke = Konvektiiviset sääilmiöt | Tekijä =Paavo Korpela | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = Myrskybongarien koulutuspäivä | Ajankohta =2008 | Julkaisija = | Viitattu =10.2.2013 }} {{404}}</ref>
 
Pienet kauniin ilman kumpupilvet voivat kasvaa isommiksi kukkakaalimaisiksi pilviksi ja edelleen kuuro- ja ukkospilviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eo.ucar.edu/webweather/cumulus.html | Nimeke = Cumulus | Selite = | Julkaisu =Web Weather for Kids | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =10.2.2013 | Kieli = }}</ref> Samoin [[Cumulus congestus|kumpupilvien kasvu leveyttään korkeammiksi]] korkeiksi iltapäivällä ja illalla. Ukkosta voi enteillä kumpupilvitiheyden äkillinen lisääntyminen ja korkeuden kasvu tietystä taivaan suunnasta alkaen. Monesti terävärajaiset kumpupilvet tietävät todennäköisemmin ja/tai voimakkaampaa ukkosta kuin pehmeärajaiset. Mutta pehmeärajaiset kumpupilvet suhteellisen kuuman päivän aamuna ja aamupäivällä voivat kertoa ilmakehän kosteudesta ja sitä myötä ukkosriskistä.
Rivi 28:
 
=== Pilvisyyden kehitys kun ukkonen lähestyy ===
 
Viimeinen varoitus ukkosesta on monesti hyvin korkean pilvivallin tai pilvirintaman tai yksittäisen pilven lähestyminen. Tämä on varoittava merkki varsinkin, jos taivas on muuten melko pilvetön. Pilvirintamassa näkyy tornimaisia tai valtavan leveitä [[Cumulus congestus|valtavia kumpupilviä]] ja [[Cumulonimbus|kuuro- ja ukkospilviä]]. Rintaman kuuropilvi- tai ukkosluonteisuus saattaa näkyä etäälle siitä, että kumpupilven yläosassa on kuitusta rakennetta, monesti kukkakaalin tai alasimen muodossa.<!-- kukkakaali ei ole kuituinen, rintamapilven yläosa on kuituinen vaikka ei olisi ukkosta -->
 
Rivi 54 ⟶ 53:
Kuuropilvien alasimet näkyvät hyvin satelliittikuvissa.<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/kuuropilvi-cumulonimbus Kuuropilvi Cumulonimbus] ''Pilvikuvasto'' Ilmatieteen laitos</ref> Satelliitti näkee kuitenkin vain ylimmän pilvikerroksen. Paras satelliittikanava konvektiopilvien tunnistamiseen on suuren resoluution näkyvän valon kanava, mutta se ei ole öiseen aikaan käytettävissä. Vertaamalla tutka- ja satelliittialgoritmeja maanpinnalta tehtyihin havaintoihin on todettu, että automaattisilla kaukokartoituskuvien luokittelumenetelmillä voidaan tunnistaa 50-60% kuuropilvistä, ja vääriä hälytyksiä tulee runsaasti.<ref name="KNMI">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.knmi.nl/bibliotheek/knmipubWR/WR2010-04.pdf | Nimeke = Probability of Cb and Tcu occurrence based upon radar and satellite observations | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =KNMI | Viitattu =10.2.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Radion rätinä varsinkin keskipitkillä tai pitkillä aalloilla (SW short waves, MW medium waves, LW long waves) voi kertoa lähestyvästä ukkosesta, varsinkin jos voimistuu.<ref>[https://web.archive.org/web/20120803120804/http://www.myrskyvaroitus.com/site/content/view/28/54/ Radioukkonen] Paavo Korpela, Myrskyvaroitus '''Web archive 2012'''</ref>
 
== Ukkosen ennustaminen internetin ennustetietojen avulla ==
Numeeristen sääennustusmallien erotuskyky on liian huono yksittäisen ukkossolun kehityksen tarkkaan ennustamiseen.<ref name="KNMI"/> Monissa sääennusteissa mainitaan alueellisesti kohonneen ukkosriskin alueet seuraavalla päivälle. Ilmatieteen laitos antaa viralliset varoitukset.<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset Varoitukset ja turvallisuus] Ilmatieteen laitos</ref>.
 
Verkossa on monia karttoja<ref>[httphttps://www.saakeskus.fi/html/index.php?function=charts Saakeskus.fiWelcome to the Finnish Weather ChartsCenter!]</ref><ref>[http://www.westwind.ch/?page=mm5f MM5 Afwa (Europe)]</ref>, joissa ennustetaan [[ilmakehän epävakaus|ilmakehän epävakaisuutta]] kuvaavia lukuja, joita ovat muun muassa [[pilven toppi]], [[Cape]] ja [[Lifted-indeksi|Lifted]].<ref name="HABY"/> Nämäkään eivät kerro, osuuko ukkospilvi kohdalle, mutta antavat osviittaa ukkosen mahdollisuudesta.
 
Monessa CAPE- tai lifted-kartassa sääkartassa varsinkin vihreä, keltainen, oranssi ja punainen tarkoittavat voimakkaille ukkosille ominaista säätä. Ukkosta tulee myös, jos ollaan vaaleansinisellä tai turkoosilla alueella. Esimerkki melko tarkasta mutta ei aina hyvin päivitetystä ennusteesta on Suomen sääkeskuksen<ref>http://www.saakeskus.fi/, Suomen sääkeskus</ref> MLCape-ennuste.<ref>[http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=FIN-cape180_0mb&number=101#top MLCAPE-ennuste]</ref> ja neljän kerroksen Lifted<ref>[http://www.saakeskus.fi/index.php?function=showpic&chart=NORDIC-li&number=101#top Lifted-ennuste]</ref> Suomen olossa karkeasti Cape 250 tietää ukkosta, 350 kovaa ukkosta. Myrskytuulta syntyy viimeistään, kun Cape on 800. Trombit ovat pienemmälläkin Capella mahdollisia.
 
== Katso myös ==
{{palstoitus alkaa}}
* [[Ukkonen]]
* [[Ukkospilvi]]
Rivi 69:
* [[Vallinharjapilvi]]
* [[Kylmä rintama]]
{{palstanvaihto}}
* [[Ilmakehän epävakaisuus]]
* [[Cape]]
* [[Tasapainokorkeus]]
* [[Kastepiste]]
{{palstoitus loppuu}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
{{viitteet}}
 
== Ukkosennusteita ==
 
* [http://www.cmmanagerfinland.net/zalama.html MyrskysivustoZ Zalamennuste "Zatorin Zalama"] annetaan melkein joka päivä, joskus lomilla, usein ukkosennuste kuitenkin ylimitoitettu joten suhtauduttava varauksella.
* [http://www.myrskyvaroitus.com/ Myrskyvaroitus Ari-Juhani Punkka] annetaan vain ajoittain, asiantunteva selonteko ennusteen yhteydessä. Hyvä ennuste!
Rivi 93 ⟶ 94:
 
== Ukkostutkia ==
 
Senhetkisen salamoinnin näyttäviä ukkostutkia
 
* [https://www.puuppa.org/~pnuu/salama/ Thorin vihan mittari]
* [https://www.flcenter.net/blitzortung.html Blitztortung]
* [https://www.lightningmaps.org LightningMaps.org: Real-Time Lightning Map]
 
[https://www.lightningmaps.org
 
== Valittaessa myös salamat näyttäviä sadetutkia ==
 
*[https://tutka.meteo.fi/ tutka.meteo.fi]
*[http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomi Sade- ja pilvialueet, ilmatieteen laitos]