|
Ahlstrom-Munksjön toimitusjohtaja on Hans Sohlström<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ahlstrom-munksjo-sai-uuden-toimitusjohtajan-lahelta/NS6Wt86P|nimeke=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ahlstrom-munksjo-sai-uuden-toimitusjohtajan-lahelta/NS6Wt86P|julkaisu=www.kauppalehti.fi|viitattu=2018-06-28}}</ref> ja varatoimitusjohtaja Sakari Ahdekivi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ahlstrom-munksjo.com/fi/yhtio/Organisaatio/johtoryhma/|nimeke=Johtoryhmä|julkaisu=Ahlstrom|viitattu=2018-06-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Historia==
===Ahlström===
A. Ahlström Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 1851, jolloin [[Antti Ahlström]] (1827–96) aloitti liikemiesuransa. Jo alussa hän oli monialayrittäjä: talo eli maanviljelyn lisäksi jauhomyllyn, saviastiatehtaan, pienen lumppupaperitehtaan ja osin omistetun sahan tuotoilla. Vuosina 1866–74 Ahlström panosti voimakkaasti [[Varustamo|laivanvarustamiseen]], josta kerätyt pääoman hän kuitenkin sijoitti maalle, yhteen sahaan ja neljään [[ruukki (varhainen teollisuusalue)|ruukki]]in. 1880- ja 1890-luvuilla Ahlström hankki omistukseensa sahoja ja rautaruukkeja, joista jälkimmäiset erikoistuivat jatkojalostustuotteisiin. Antti Ahlströmin kuollessa 1896 hänen omistuksessaan oli kaikkiaan neljätoista sahaa ja neljä ruukkia.
<ref name="historia_web">http://www.ahlstrom.com/fi/Ahlstrom/Historia/</ref>
Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoimintaa alkoi johtaa hänen puolisonsa [[Eva Ahlström]] (1848–1920).<ref name="historia_web" /> Häntä pidetään Suomen ensimmäisenä naispuolisena teollisuusjohtajana.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa+ovat+suomen+historian+100+merkittavinta+yritysjohtajaa/a2156788|nimeke = Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa|julkaisu = Talouselämä|julkaisija = Talentum|viitattu = 9.2.2017|tekijä = Antti Mikkonen|ajankohta = 30.11.2012}}</ref>
Vuosiksi 1908–31 konsernin otti johtoonsa Antin ja Evan vanhin poika, myöhempi [[vuorineuvos]] [[Walter Ahlström]]. Hänen kuollessaan joulukuussa 1931 Ahlström-konserni oli Ahlstromin mukaan Suomen suurin teollisuusyritys. Sillä oli yli 30 tuotantoyksikköä ja yli 5 000 työntekijää.<ref name="historia_web" /> Walter Ahlströmin aikana pääasiallisesti sahayritys muuttui kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta, konepajoja ja lasitehtaita sisältäväksi monialayritykseksi. Walter Ahlströmin aikana yritys sai muodon, jonka se säilytti suurin piirtein muuttumattomana yli puoli vuosisataa.
Ensimmäisen maailmasodan aikana sahatavaran vienti Suomesta romahti, mutta talouden elvyttyä Ahlström pääsi erinomaisiin tuloksiin, paljolti kiitos sotavuosien aikana varastoimansa puutavaran ansiosta. 1917 yritys osti lasiyritys [[Iittala]]n. Sodan jälkeen alkoi paperintuotanto; 1921 yrityksellä oli neljä modernia sellutehdasta ja [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]] juuri toimintansa aloittanut Euroopan suurin paperitehdas. Vielä Walter Ahlströmin aikana Suomessa yleisesti siirryttiin mekaanisesta puunjalostuksesta kemialliseen, yleensä paperinvalmistukseen.<ref name="historia_web" />
Yhtiöllä oli Varkauden [[Pirtinniemi|Pirtinniemessä]] [[A. Ahlströmin Varkauden konepaja]] <ref>https://www.rul.fi/varkaus/files/2013/03/Ahlkonepaja.pdf</ref>, joka oli siirretty Varkauden telakan yhteyteen.<ref>http://www.varkaus.fi/palvelut/kulttuuri/varkauden_museot/kulttuuriymparisto/varkauden-rakennettu-kulttuuriym/pirtinniemen_laivatelakka_ja_kon/</ref>
Sodan päättyessä Ahlströmin palveluksessa oli 11 000 työntekijää.{{lähde}}
1937 valmistui yrityksen pääkonttoriksi [[Helsinki]]in [[Walter Jung]]in suunnittelema [[Teollisuuspalatsi]]. Sen alakerrassa [[Eteläesplanadi]]lla alkoi toimia [[Aino Aalto|Aino Aallon]], [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] ja [[Dora Jung]]in sisustama ravintola [[Savoy (ravintola)|Savoy]].<ref name="historia_web" />
Toisen maailmansodan jälkeen yrityksen kemiallinen puunjalostus keskittyi Varkauteen ja mekaaninen [[Karhula]]an. 1950 luvulla myös Iittalan lasitehdas saavutti mainetta, suomalaisten lasimuotoilijoiden [[Tapio Wirkkala]]n ja [[Timo Sarpaneva]]n saadessa tunnustusta kerta toisensa jälkeen [[Milano]]n [[Milan Triennale|Triennaaleilla]].<ref name="historia_web" />
Ahlström osti enemmistön [[italia]]laisesta paperitehtaasta Cartiere Giacomo Bosso S.p.A.:sta vuonna 1963. 1970–luvulla nähtiin panostusta muun muassa [[lasivilla]]tuotantoon. 1979 Ahlström hankkikin omistukseensa [[Saksa]]n [[Osnabrück]]issä sijaitsen [[Kämmerer]]in paperitehtaan. Edelleen 1980–luvulla Ahlströmin painopiste siirtyi sanoma- ja aikakauslehtipaperista erikoispapereihin. Ja 1987 konepajatuotteiden osuus yrityksen liikevaihdosta ylitti kaikki muut tuotteet, mukaan lukien puujalosteet. Samana vuonna Ahlström rakensi [[Etelä-Korea]]an autoteollisuuden tarpeisiin erikoispaperia tuottavan paperitehtaan, nousten näissä tuotteissa yhdeksi maailman johtavaksi valmistajaksi. 1991 Saksan markkinat laajenivat, kun yhtiö osti sieltä vielä uuden, kierrätettyä tapettipaperia valmistavan tehtaan.<ref name="historia_web" />
1996 muodostettiin Ahlstrom Paper Group. Kahden [[ranska]]laisen yrityksen osto teki Ahltrömista yhden maailman suurimmista valmistajista erikoispapereissa, lasikuidussa ja suorakuituisissa tuotteissa.<ref name="historia_web" />.
Konserni jaettiin 30. kesäkuuta 2001 kolmeksi uudeksi erilliseksi yhtiöksi. Teollisen liiketoiminnan ytimen muodosti Ahlstrom Oyj, joka listautui Helsingin pörssiin vuonna 2006. Kaksi muuta yhtiötä, sijoitusyhtiö [[Ahlström Capital|Ahlström Capital Oy]] ja perheyhtiö A. Ahlström Osakeyhtiö, joka vastasi perheyrityksen kiinteistöistä jäivät Ahlströmin suvun omistukseen.<ref name="historia_web" />
==Ahlstromin metsäteollisuus Suomessa==
A. Ahlströmin omistuksessa olivat ennen [[Varkauden paperitehdas]] ja muu sen yhteydessä oleva metsäteollisuus sekä [[Kauttuan paperitehdas]] kokonaisuudessaan. Myös [[Korkeakosken kartonkitehdas]] Karhulassa ja osa [[Sunilan sellutehdas|Sunilan sellutehtaasta]] kuuluivat A. Ahlströmille. Varkauden metsäteollisuus myytiin vuonna 1987 [[Enso Gutzeit]]ille. [[Kauttuan paperitehdas]] myytiin [[Jujo Thermal]]ille.
Karhulan kartonkitehdas oli Ahlstromiin kuuluvan hylsykartonkeja valmistavan [[Alcore]]-yhtiön omistuksessa. Myöhemmin amerikkalainen Sonoco ja Alcore yhdistivät toimintansa [[Sonoco-Alcore]]-yhtiöksi, jonka [[Sonoco]] on lunastanut kokonaan itselleen.
Sunilan sellutehtaan omistaja on eri omistusjärjestelyjen jälkeen, vuodesta 2009 alkaen [[Stora Enso Oyj]].<ref>http://www.sunila.fi/ Viitattu 24.6.2010.</ref>
====Paperiteollisuuden koneiden valmistus====
Ahlstrom Oyj:n edeltäjä A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan konepaja valmisti ennen myös paperi- ja kartonkikoneita sekä muita paperi- ja selluteollisuuden laitteita, mutta myi nämä liiketoiminnat [[Valmet]]ille (1987) ja itävaltalaiselle [[Andritz]] AG:lle (2001). Pumppuja ja sekoittimia valmistanut Ahlström Pumput -yksikkö myytiin sveitsiläiselle [[Sulzer]]ille (2000).
Eräs Karhulan konepajan tuotteista oli nk. Karhulan A-tela, joka kehitettiin 1960-luvun lopussa. Ahlström myi lisenssin telaan amerikkalaiselle Farrellille 1970-luvulla.
Ahlströmin valmistamia paperi- ja kartonkikoneita Suomessa:
* [[Kankaan paperitehdas]], PK2, Käyttöönottovuosi: 1936, suljettu 2008
* [[Jämsänkosken paperitehdas]], PK4, Käyttöönottovuosi: 1974
* [[Pankakosken kartonkitehdas]], KK1, Käyttöönottovuosi: 1912, suljettu: 1979
* [[Pankakosken kartonkitehdas]], KK2, Käyttöönottovuosi: 1912, suljettu: 1979
* [[Tervakosken paperitehdas]], PK6, Käyttöönottovuosi: 1948, suljettu: 19xx
* [[Tervakosken paperitehdas]], PK9, Käyttöönottovuosi: 1961, suljettu: 198x
Myös muut Tervakosken vuoden 1948 jälkeen valmistuneet paperikoneet ovat Ahlströmin toimittamia.
Ahlströmin tehdastekniikkaa käyttäviä tuotantolaitoksia:
* Oy [[Metsä-Botnia]] AB:n Äänekosken sellutehdas.
====Yrityksen johdossa olleet====
'''A. Ahlström Osakeyhtiö'''
{{Multicol|80%}}
* kauppaneuvos [[Antti Ahlström]], toimitusjohtaja 1851-1896
* [[Eva Ahlström]], toimitusjohtaja 1896-1904
* vuorineuvos [[Walter Ahlström]], pääjohtaja 1904-1931
* vuorineuvos [[Harry Gullichsen]], pääjohtaja 1932-1954
* vuorineuvos [[Hans Ahlström]], pääjohtaja 1954-1960
{{Multicol-break}}
* vuorineuvos, vapaaherra [[Bengt Rehbinder]], pääjohtaja 1960-1973
* vuorineuvos [[Lars Mikander]], pääjohtaja 1973–1981
* vuorineuvos [[Krister Ahlström]], pääjohtaja 1982-1998
* vuorineuvos [[Juha Rantanen]], pääjohtaja 1998–2001
{{Multicol-end}}
'''Ahlstrom Oyj'''
* vuorineuvos [[Juha Rantanen]], toimitusjohtaja 2001-2004
* [[Risto Anttonen]], toimitusjohtaja 2004-2008
* [[Jan Lång]], toimitusjohtaja 2009-2014
* [[Marco Levi]], toimitusjohtaja 2014-2016
* Sakari Ahdekivi, väliaikainen toimitusjohtaja 2016-2017
== Kirjallisuutta ==
* Schybergson, Per: ''Työt ja päivät. Ahlströmin historia 1851–1981.'' Helsinki 1992.
== Aiheesta muualla ==
* [https://sv.wikipedia.org/wiki/Munksjö Ruotsinkielisen wikipedian artikkeli aiemmasta yhtiöstä Munksjö]
* [http://elma.elka.fi/ArkHistory/A030.DOC A. Ahlström Oy, Varkauden Tehtaat 1815–2001] (.doc)
==Lähteet==
| 