|
'''Frederic Manning''' ([[22. heinäkuuta]] [[1882]] [[Sydney]] – [[22. helmikuuta]] [[1935]] [[Hampstead]]) oli australialaissyntyinen, Isossa-Britanniassa uransa luonut kirjailija, joka tunnetaan Suomessa parhaiten omakohtaisiin sotakokemuksiin perustuvasta romaanistaan ”''[[Harva hyvin kuolee]]''”.
== Elämänvaiheet==
Kustantaja Peter Davies sai suostuteltua Manningin tekemään kirjan sotamuistoistaan. Kirja syntyi helposti muutamassa kuukaudessa ja se sai hyvät arvostelut ja toi mukanaan taloudellista menestystä. Australiaan Manning matkusti [[1932]], missä vietti kuusitoista kuukautta. Palattuaan Britanniaan Mannig sairasteli ja vietti aikaansa lähinnä sairaaloissa. Hänellä todettiin [[emfyseema]]. Vuonna [[1935]] puhjennut keuhkokuume vei Manningin nopeasti hautaan.
== Harva hyvin kuolee ==
Frederic Manning julkaisi merkkiteoksensa aluksi salanimellä ”Sotamies 19022”. Teos oli myynti- ja arvostelumenestys. Kirjan tyyli ja pohdinnat sekä tietty herkkyys kielivät, että tekijä ei voi olla aivan tavallinen sotamies. Arvailut sen tekijästä käynnistyivät lähes heti ja [[T. E. Lawrence]] osui arvailussaan oikeaan. [[Ernest Hemingway]] luki kirjan kerran vuodessa ”''jotta muistaisin miten asiat todella olivat...''”. Myös [[T. S. Eliot]] ylisti romaania.
Romaani ilmestyi aluksi nimellä ”''The Middle Parts of Fortune''” vuonna [[1930]]. Sen kieli oli ruokkoamatonta ja tuntui monista lähes rienaukselta, sillä sen kaikki sotilaat kiroilevat jatkuvasti. Miehissä ei ole sotilaallista intoa, isänmaallisuus ei innosta ja he pikemminkin sietävät kuin kunnioittavat upseereitaan. Kun ei olla taistelussa, miehiä kiinnostaa vain ruoka, juoma ja seksi. Kotirintamasta todetaan vain, että ”''ne ei välitä vittuakaan mitä meille tapahtuu''”.
Vuonna [[1930]] ilmestyi kirjan siistitty versio, nyt nimellä ”''Her Privates We''”. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana sitä myytiin 15 000 kappaletta. Vaikka teosta oli siistitty, sitäkin pitivät monet yhä edelleen rienauksena.
Kirjan päähenkilö on Bourne-niminen sotamies. Hän on erilainen kuin muut miehet hänen ympärillään, muita vanhempi, on oppinut ja lukenut, mutta haluton hyödyntämään etuja joita hänen taustansa voisi armeijassa antaa. Bourne on myös aliupseerien ystävä, ryypiskelee kersanttien kanssa ja toimii tulkkina kun pitää asioida linjojen lähettyvillä asuvien ranskalaisten siviilien kanssa.
Romaanilla on melko vähän tekemistä taisteluiden kanssa, vaikka niitäkin käydään läpi aina lähitaisteluita myöten. Tapahtumat ovat enimmäkseen linjojen takana, työpalvelussa tai harjoituksissa. Esille tulee juoksuhautojen lieju ja kuoleman sattumanvaraisuus.
== Aiheesta muualla ==
| 