Ero sivun ”Inflaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pois epäsuoraa ja aiheesta sivuun menevää |
Kirjoitusvirheen korjaaminen (valtaannnousun => valtaannousun) |
||
Rivi 8:
Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, joten samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon tuotteita, palveluja tai työtä kuin aikaisemmin, ja rahamääräiset säästötkin menettävät arvoaan. Toisaalta reaaliomaisuuden eli esimerkiksi kiinteistöjen nimellinen arvo kasvaa. Inflaation vastakohta on [[deflaatio]] eli hintatason lasku. [[Stagflaatio]]ksi kutsutaan sellaista tilannetta, jossa yhdistyvät korkea inflaatio ja taantuma.
Valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla [[hintaindeksi|hintaindekseillä]]. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat [[kuluttajahintaindeksi|kuluttajien tuotteiden hintojen nousu]], tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset. Mittaustavat saattavat vaihdella valtioiden välillä ja hintaindeksejä päivitetään vastaamaan sen hetkistä yhteiskuntaa, joten esimerkiksi kuluttajahintaindeksit eivät ole täysin vertailukelpoisia tehtyjen muutosten vuoksi eri vuosikymmenillä. Hyvin nopeaa inflaatiota kutsutaan [[hyperinflaatio]]ksi. Hyperinflaation aikana edes kottikärrylliset seteleitä eivät riitä kuin yhden leivän ostamiseen. Tähän voi nähdä Saksasta 1920- ja 1930-luvulla otetuissa valokuvissa. [[Hitlerin hallitus|Natsien
==Inflaation syitä==
| |||