Ero sivun ”Seututie 120” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) viitemerkintöjen tarkennus |
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu ja jäsennelty; lisätty kuvia |
||
Rivi 18:
| huom =
}}
[[Tiedosto:Vihdintie_PHuopalahti.JPG|right|thumb|220px|Vihdintien Helsingin-puoleinen pää nähtynä Lapinmäentien risteyksestä itään. Taustalla Ruskeasuon pohjoisosan korkeita rakennuksia.]]
'''Seututie 120''' eli '''Vihdintie''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Haaga]]sta [[Vihti|Vihdin]] Maikkalaan kulkeva [[seututie]]. Tie on osa entistä [[valtatie 2]]:ta. Seututie 120 oli alun perin tarkoitettu pääasialliseksi maantieyhteydeksi [[Pori]]in, mutta tie oli jo valmistuessaan onnettomuusaltis mutkaisuutensa, mäkisyytensä sekä kapeutensa vuoksi. Ohitusmahdollisuuksia on hyvin vähän ja näkemäesteitä on paljon<ref name=Gronroos120>{{verkkoviite | Osoite = https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Seututie_120 | Nimeke = Seututie 120 | Julkaisija = Matti Grönroos | Viitattu = 15.8.2018}}</ref>▼
[[Tiedosto:VihdintieHaaga.JPG|right|thumb|220px|Vihdintietä Etelä-Haagassa. Oikeassa reunassa nurmikaistan ja puurivin erottama rinnakkaiskatu.]]
[[
==Onnettomuustiheys==▼
[[Tiedosto:VihdintieLuukki.JPG|right|thumb|220px|Vihdintietä Luukin alueella Pohjois-Espoossa]]
▲'''Seututie 120''' eli '''Vihdintie''' on [[Helsinki|Helsingin]] [[Haaga]]sta [[Vihti|Vihdin]] Maikkalaan kulkeva [[seututie]]. Tie on osa entistä [[valtatie 2]]:ta. Seututie 120 oli alun perin tarkoitettu pääasialliseksi maantieyhteydeksi [[Pori]]in, mutta tie oli jo valmistuessaan onnettomuusaltis mutkaisuutensa, mäkisyytensä sekä kapeutensa vuoksi. Ohitusmahdollisuuksia on hyvin vähän ja näkemäesteitä on paljon<ref name=Gronroos120>{{verkkoviite | Osoite = https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Seututie_120 | Nimeke = Seututie 120 | Julkaisija = Matti Grönroos | Viitattu = 15.8.2018}}</ref> Tien Helsingin-puoleinen osuus [[Kehä III]]:lle saakka on myöhemmin kuitenkin levennetty nelikaistaiseksi,
Seututie 120:n onnettomuustiheys on Suomen maanteistä neljänneksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 38 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (43,0 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa).▼
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2011-07_liikenneonnettomuudet_maanteilla_web.pdf | Nimeke = Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sivu 61, taulukko 33. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys. Huomioitu vain vähintään 10 kilometrin pituiset tiet. | Julkaisu = | Ajankohta = 7/2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 7.1.2013 | Kieli = }}</ref>▼
==Rakentaminen==
Vihdintie on osa entistä Helsingin ja Porin välistä [[Valtatie 2|valtatietä 2]]. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se oli kokonaan valmiina Helsingistä [[Karkkila]]an saakka.<ref name=Gronroos2>{{verkkoviite | Osoite = https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_2 | Nimeke = Valtatie 2 | Julkaisija = Matti Grönroos | Viitattu = 15.8.2018}}</ref> Tie tuli alkuvaiheessaan tunnetuksi myös "Tannerin tienä", koska [[Väinö Tanner]]illa oli maatila Pohjois-Espoossa tien varrella ja hänen on väitetty vaikuttaneen sen linjaukseen.<ref name=Gronroos120 />
Tien 120 reittiä seuraten [[1940-luku|1940-luvun]] lopulla suunniteltiin uutta Helsingistä [[Turku]]un johtavaa rautatietä ohittamaan [[Porkkalan vuokra-alue]], sillä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa solmittu sopimus Kirkkonummen läpiajosta Rantaradalla "Porkkalan tunnelia" pitkin oli kallis ja osuus oli pullonkaula. Suunnitelmat peruuntuivat linjauksen hintaan ja lopulta Porkkalan palautukseen.▼
Koska tie oli varsin mäkinen, sen ei enää 1960-luvulla katsottu täyttävän valtatielle asetettavia vaatimuksia. Sen vuoksi valtatien 2 uusi linjaus rakennettiin 1970-luvulla korkeampitasoisena.<ref name=Gronroos2 /> Uusi tie erkanee [[valtatie 1|Turun moottoritieltä]] Vihdin Palojärvellä. Uuden tieosuuden valmistuttua se numeroitiin valtatieksi 2 ja Vihdintie seututieksi 120. Myöhemmin Vihdintie on Haagasta [[Kehä III]]:n liittymään saakka rakennettu nelikaistaiseksi. Se ei kuitenkaan ole [[moottoritie]], vaan sen varrella on monia liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä.
== Tien nimi ==
[[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Vihdintien alkuosa [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n päästä Haagan liikenneympyrään saakka on selvästi katumainen. Sen itäreunassa on kapean nurmikaistan erottama rinnakkaiskatu, jolla ei ole erillistä nimeä, vaan sen varrella olevien rakennusten osoitteina käytetään Vihdintietä.▼
Nimi Vihdintie vahvistettiin virallisesti ensin tien [[Pitäjänmäki|Pitäjänmäellä]] olevalle osuudelle vuonna 1949.<ref name=kadunnimet>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 209 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref> Vuonna 1952 nimi ulotettiin myös tien Haagassa olevalle osuudelle. Tämä osuus kulkee aikaisemman [[Haagan kauppala]]n asemakaavan mukaisen paikalla, jolle oli vuonna 1925 nimi Länsi Puistotie ({{k-sv|Västra allén}}). Vuonna 1928 sen suomenkielinen nimi muutettiin muotoon ''Läntinen Puistotie'' ({{k-sv|Västra allén}}).<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 157 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970 | Tunniste = ISBN 951-771-220-0 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf}}</ref>
== Tien eri osuudet ==
▲[[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Vihdintien alkuosa [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n päästä Haagan liikenneympyrään saakka on
Tien osuus Haagan liikenneympyrästä Kehä III:lle on levennetty nelikaistaiseksi. [[Konala]]ssa sillä on yli kahden kilometrin pituinen viivasuora osuus. Sen sijaan osuus Kehä III:lta Vihdin Maikkalaan on edelleen kaksikaistainen, melko kapea, mutkitteleva ja mäkinen.
Kehä III:n pohjoispuolella [[Vantaa]]n ja [[Espoo]]n rajalla vuoden 2000 tilastojen mukaan Vihdintietä käyttää noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vihdin kaupunginrajalla ajoneuvoja kulkee noin 4 500 vuorokaudessa. Vilkkaimmillaan tie on Kehä I:n eritasoliittymän pohjoispuolella (40 000–45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).
▲==Onnettomuustiheys==
▲[[File:Intersection of Vihdintie and Lapinmaentie July 11 2009.jpg|thumb|200px|left|Vihdintien alkuosa on katumainen.]]
▲Tien 120 reittiä seuraten [[1940-luku|1940-luvun]] lopulla suunniteltiin uutta Helsingistä [[Turku]]un johtavaa rautatietä ohittamaan [[Porkkalan vuokra-alue]], sillä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa solmittu sopimus Kirkkonummen läpiajosta Rantaradalla "Porkkalan tunnelia" pitkin oli kallis ja osuus oli pullonkaula. Suunnitelmat peruuntuivat linjauksen hintaan ja lopulta Porkkalan palautukseen.
▲Seututie 120:n onnettomuustiheys on Suomen maanteistä neljänneksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 38 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (43,0 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa).
▲<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2011-07_liikenneonnettomuudet_maanteilla_web.pdf | Nimeke = Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sivu 61, taulukko 33. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys. Huomioitu vain vähintään 10 kilometrin pituiset tiet. | Julkaisu = | Ajankohta = 7/2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 7.1.2013 | Kieli = }}</ref>
== Suunnitelmia ==
Vihdintie on mukana joukkoliikennettä pääkaupunkiseudun säteittäisväylillä edistävässä hankkeessa. Tielle rakennetaan linja-autokaistoja, parannetaan Kehä I:n eritasoliittymäaluetta sekä lasketaan nopeusrajoitus 70 km/h:sta 60 km/h:iin liikenneturvallisuuden, tien kadunoloisuuden säilyttämisen sekä joukkoliikenteen turvallisempien liikennöintiolosuhteiden nimissä.{{Lähde}}
| |||