Ero sivun ”Tasoristeys” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Varoituslaitteen toiminta: kh: Suomen perusasia: jokaisella junalla tai jokaiselle junalle |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Tasoristeys voi olla täysin vartioimaton, jolloin siinä ei ole varoitusmerkkien lisäksi muita varoituslaitteita.
'''Tasoristeysvalo''' tai '''valovaroituslaitos''' on varustettu varoitusvaloin, eikä siinä ole ajoradan sulkevia puomeja tai äänivaroitusta.
'''Äänivaroituslaitos''' käsittää pelkästään soittokellon tai akustisen merkinantolaitteen. Suomessa äänivaroituslaitoksia käytetään pääasiassa henkilöliikenteen laitureille johtavilla ylikäytävillä. Varsinaisen soittokellon sijaan laituripolkujen ylikäytävillä käytetään usein akustista merkinantolaitetta, jolloin varoitus saadaan kohdistettua laituripolun alueelle ja muualle ympäristöön kantautuva meluhaitta jää vähäiseksi. Suomessa varsinaisella mekaanisella soittokellolla varustettuja äänivaroituslaitteita on pääradoilla vain [[Isohaaran voimalaitos]]padon harjalla: tämä varoituslaitos ei suojaa tasoristeystä, vaan varoittaa padon harjalla työskenteleviä lähestyvistä junista.
Rivi 32:
===Etusoitto ja puomien alasajo===
Junan tai muun raiteilla liikkuvan yksikön saapuessa jommalle kummalle tasoristeykseen johtavalle
Etusoiton aikana puomit pysyvät yläasennoissaan. Tällä varmistetaan, ettei tasoristeystä lähestyvä, vauhdin vuoksi pysähtymään kykenemätön ajoneuvo aja tasoristeyspuomia rikki. Samalla varmistetaan, että pitkät ajoneuvot ja -yhdistelmät ehtivät pois radalta ennen puomien sulkeutumista. Suomessa etusoitto kestää 7-9 sekuntia.
Rivi 45:
Valo- ja äänivaroituslaitoksen ollessa kyseessä tämä tapahtuu siten, että mahdollinen äänivaroitus sekä punainen varoitusvilkku katkeaa, ja valkoinen huomiovilkku kytkeytyy toimintaan.
Puomilaittein varustetuissa tasoristeyksissä alkaa tieosuuden vapauduttua niin kutsuttu ylösajovaihe. Tänä aikana punaiset varoitusvalot sekä puomivarsien huomiovalot näyttävät punaista vilkkua ja puomit nousevat yläasentoonsa. Puomien noustua
Molemmissa tapauksissa varoituslaitos palaa täydellisesti perusasentoonsa vasta, kun juna on poistunut kokonaan tasoristeyksen jälkeiseltä lähestymisosuudelta. Joskus tasoristeyksissä saattaa tapahtua ns. ''läpisoitto'', eli varoitus ei päätykään junan poistuttua tieosuudelta, vaan varoitus kytkeytyy pois vasta kun juna on poistunut valvotulta osuudelta. Tähän on yleensä syynä sekaisin mennyt suuntarele. Myös muita vikoja (etenkin ukonilmalla) voi/saattaa esiintyä, joten aistinvaraisia havaintoja ei väheksytä. Tuttu tasoristeys on yleensä se vaarallisin, varoituslaitteilla, tai ilman, liikennemääriin katsomatta, etenkin sumussa,
==Riippuvuus opastimista==
Rivi 61:
Kuva:Finland_road_sign_172.svg|Ennakkovaroitusmerkki rautatien tasoristeyksestä, jossa on puomit
Kuva:Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit 173.svg|Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit
Kuva:Finland road sign 176.svg|Yksiraiteisen rautatien tasoristeys
Kuva:Finland road sign 177.svg|Kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeys
</gallery>
Rivi 94:
==Aiheesta muualla==
{{commonscat|Level_crossings}}
* [http://www.tasoristeys.fi www.tasoristeys.fi – Suomen rataverkon tasoristeykset]
|