Ero sivun ”Englannin kuningaskunta” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee historiallista valtiota. [[Englanti]] on nykyisin osa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]].}}

{{Historiallisen_valtion_tiedot

}}

'''Englannin kuningaskunta''' oli valtio [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]], [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian saaren]] eteläosassa vuosina [[927]]–[[1707]]. Se kattoi nykyisen [[Englanti|Englannin]] ja vuodesta 1535 myös [[Wales]]in. Vuoden [[1707]] [[unionisopimus|unionisopimuksella]] Englannin ja [[Skotlannin kuningaskunta|Skotlannin kuningaskunnat]] yhdistettiin [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian kuningaskunnaksi]]. Maiden omat parlamentit lakkautettiin ja niille perustettiin yhteinen hallintoelin [[Lontoo]]seen, entisen Englannin parlamentin tilalle.

 

Englanti yhtenäisenä maana muovautui [[600-luku|600-luvun]] ja [[800-luku|800-luvun]] välisenä aikana [[anglit|anglien]], [[saksit|saksien]] ja [[juutit|juuttien]] kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. [[Wessex]]in kuningasta [[Egbert (Wessex)|Egbertiä]] (kuoli [[839]]) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti ''Britannian lääninherra'') ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi [[Englannin kuningas]] syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, ja sen ensimmäinen kantaja oli [[Alfred Suuri]], joka valtasi [[Lontoo]]n [[viikingit|viikingeiltä]] ja hallitsi 871–899. Seuraavina vuosisatoina skandinaavit saivat jalansijaa Englannista, ja Englannin kuningaskunnasta tuli yli puoleksi vuosisadaksi osa [[Knuut Suuri|Knuut Suuren]] luomaa laajaa [[tanska]]laisvaltakuntaa, kunnes se sai hetkeksi itsenäisyyden anglosaksi [[Edvard Tunnustaja]]n tultua kuninkaaksi. [[Vilhelm Valloittaja]]n [[Normannit|normannien]] saapuminen muutti Englannin suunnan 1066.

 

 

Joskus Englannin historian katsotaan alkavan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen [[aristokratia]]n, mutta hänen ei voida sanoa perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassa olevasta [[anglosaksit|anglosaksisesta]] [[infrastruktuuri]]sta säilyi ja [[normannit|normanni]]siirtolaiset muodostivat Englannissa vain vähemmistön, joskin vallassaolevan sellaisen. Normannivalloitus on kuitenkin merkittävä useista syistä. Se lähensi Englantia manner-Eurooppaan ja vähensi skandinaavivaikutusta, loi yhden Euroopan kehittyneimmistä hallitusjärjestelmistä, muutti englannin kieltä ja kulttuuria ja laski perustan Englannin ja Ranskan välisille konflikteille, jotka jatkuivat 1800-luvulle.

Seuraavina vuosisatoina Englanti oli Ranskaan painottuvan valtion tärkeä osa, tittelin ”Englannin kuningas” ollessa lähinnä ranskankielisten, Ranskan alueita hallinneiden herttuoiden toissijainen titteli. He käyttivät Englannin voimavaroja Ranskan alueidensa vahvistamiseen ja laajentamiseen [[Satavuotinen sota|satavuotisessa sodassa]]. Vasta kun Ranskan alueet oli menetetty, Englannin kuninkaat omaksuivat Englannin valtaväestön ”kansallisuuden” ja kielen.

 

 

 

[[Englannin sisällissota]] oli sarja aseellisia yhteenottoja parlamentaristien ja rojalistien välillä vuosina 1642-1651. Se johti kuningas [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I]]:n mestaamiseen ja Englannin julistamiseen tasavallaksi ja sitten [[Oliver Cromwell]]in hallitsemaksi lordiprotektoraatiksi. Sisällissodan johdosta Englannin kirkon monopoliasema uskontokysymyksissä murtui. Pian Cromwellin kuoleman jälkeen [[Kaarle II (Englanti)|Kaarle II]] nousi valtaistuimelle ja monarkia palautui. Poliittisesti sisällissota merkitsisi sitä, etteivät kuninkaat voineet enää hallita ilman parlamenttia, joskin asia vahvistui vasta [[Mainio vallankumous|mainiossa vallankumouksessa]] myöhemmin samalla vuosisadalla.

 

 

== Lähteet ==

{{Viitteet}}

 

[[Luokka:Euroopan entiset valtiot]]

[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan historia]]