Ero sivun ”Heino Komusaari” versioiden välillä

| synt.aika_ja_paikka = {{Syntymäaika ja ikä|18|10|1933||1}}<br />[[Tampere]], Suomi

| kuol.aika_ja_paikka = {{Kuolinaika ja ikä|18|10|1933|14|08|2014|}}<br />[[Pirkkala]], Suomi

| amm_joukkueet = {{Suomen lippu}} [[Tampereen Pyrintö (koripallo)|Tampereen Pyrintö]]

'''Heino Ilmari Komusaari''' ([[18. lokakuuta]] [[1933]] [[Tampere]] – [[14. elokuuta]] [[2014]] [[Pirkkala]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[koripallo]]ilija ja koripallotuomari. Komusaari pelasi 185-senttiselle pelaajalle epätyypillisestiharvinaisemmin [[Sentteri (koripallo)|sentterinä]]. Hän tuli tunnetuksi erinomaisena harhauttelijana. Komusaari edusti pelaajana kasvattajaseuraansa [[Tampereen Pyrintö (koripallo)|Tampereen Pyrintöä]] koko pääsarjauransa, 11 kautta, vuosien 1954–1965 välillä ja kuului Pyrinnön ensimmäisen koripallon miesten SM-mitalin saavuttaneeseen hopeajoukkueeseen [[Koripallon miesten SM-sarjakausi 1958|kaudella 1958]]. UrheilijauransaPelaajauransa jälkeen Komusaari toimi koripallotuomarina tuomiten pääsarja- ja maaotteluita: hän kuului muun muassa [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1967|vuoden 1967 EM-kilpailujen]] tuomaristoon.

"Konsta"”Konsta” Komusaari syntyi [[Tampere]]ella 18. lokakuuta 1933.<ref name="al070914">Kuolinilmoitukset. Aamulehti 7.9.2014, s. B22</ref> Hän oli kotoisin Pyynikin urheilukentän ja Lyseon lukion kulmalta, missä urheilukenttä sijaitsi Komusaaren kodin ikkunan alla.<ref name="tphist">Salo (toim.), 438–442</ref> Hän harrasti lapsuudessaan ajan mukaisesti useita palloilulajeja, kuten [[käsipallo]]a, [[pesäpallo]]a ja muiden pyynikkiläispoikien tavoin<ref name="tphist" /> [[jääkiekko]]a (nuorten SM 1952, [[Tampereen Ilves (jääkiekko)|Ilves]]),<ref name="urka" /> mutta koripallo nousi lopulta tärkeimmäksi. Komusaari tutustui koripalloon Aleksanterin kansakoulussa opettaja Into Harjun opastuksella. Frenckellin salissa koripalloa heitettiin korkeushyppytelineen päälle sijoitetuunsijoitettuun renkaaseen. Vuonna 1947 Komusaari voitti Pyrinnössä C-junioreiden piirinmestaruuden. Hän pelasi jääkiekkoa kaksi kautta Ilveksen reservijoukkueessa mutta vaihtoi lajia kasvettuaan vuodessa 20 cm pituutta, koska häntä pidettiin liian pitkänä jääkiekkoilijaksi. Jälkeenpäin muisteltuaan Komusaaren unelma palloilutähteydestä oli kuitenkin jälkeenpäin muisteltuna jalkapallomaalivahtina. Komusaari vaihtoi koripalloseuransa [[Tampereen NMKY]]:hyn kolmeksi vuodeksi, joista kahtena hän pelasi Koripalloliiton nuorten loppuottelussa.<ref name="tphist" />

Vuonna 1952 [[Tampereen Pyrintö (koripallo)|Tampereen Pyrintö]] nousi miesten koripallon SM-sarjaan, ja Komusaari palasi takaisin seuraan vuonna 1953<ref name="tphist" />. Hän nousi Pyrinnön edustusjoukkueeseen [[Koripallon miesten SM-sarjakausi 1954|kaudeksi 1954]]. Komusaari pelasi SM-sarjan debyyttikaudellaan 18 ottelussa 7,4 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla, ja Pyrintö sijoittui kuudenneksi 12 joukkueen sarjassa. Pyrinnössä Komusaari pelasi muun muassa [[Kalevi Tuominen|Kalevi Tuomisen]] ja [[Arvo Jantunen|Arvo Jantusen]] kanssa. Valmentajana myöhemmin menestynyt Tuominen tapasi itsevarmana ja kovaäänisenä valita Pyrinnön aloitusviisikon valmentajista piittaamatta, ja Komusaari kuului Pyrinnön vakiomiehistöön.<ref name="al210814">Helen, Olli: Koripalloilun suurisydäminen harhauttaja. Aamulehti 21.8.2014.</ref>

Seuraavat neljä kautta Komusaari pelasi jokaisessa Pyrinnön sarjaottelussa, joita kertyi kaudessakautta kohden 22 kappaletta. Pyrintö sijoittui SM-sarjassa viidenneksi, kuudenneksi ja kahdeksanneksi, kunnes [[Koripallon miesten SM-sarjakausi 1958|kaudella 1958]] joukkue saavutti seuran ensimmäisen miesten koripallon SM-mitalin, hopean. SM-sarjan voiton vei [[KTP-Basket|Kotkan Työväen Palloilijat]] historian ensimmäisenä joukkueena Helsingin ulkopuolelta 34 sarjapisteellä., Pyrinnölle pisteitä kertyi 32. Komusaari teki hopeakaudella 6,3 pistettä ottelua kohden.<ref name="bhskl">baskethotel.comHeino Komusaari – Suomen Koripalloliitto</ref>

Seuraavat viisi kautta, [[Koripallon miesten SM-sarjakausi 1963–1964|kauteen 1963–1964]] asti, Komusaari jatkoi pelaamista Pyrinnön avainmiehistössä. Tamperelaisjoukkueen sijoitukset sijoittuivat tuona aikana sarjan keskikastiin laskevalla trendillä. Viimeisellä pääsarjakaudellaan [[Koripallon miesten SM-sarjakausi 1964–1965|1964–1965]] Komusaari pelasi vain seitsemässä ottelussa mutta teki uransa korkeimman pistekeskiarvon, 11,1 pistettä/ottelu. Pyrintö sijoittui kymmenen joukkueen sarjassa kahdeksanneksi.<ref name="bhskl" />

=== Ura koripallotuomarinaKoripallotuomari ja -toimijanatoimija ===

Pääsarjaotteluiden lisäksi Komusaari tuomitsi viitisenkymmentä maaottelua tai muuta kansainvälistä ottelua, kuten Ateenassa käydyn EM-karsinnan ja Pohjoismaissa sekä Virossa pelattuja eurocupien ja Polarcupin otteluita. [[Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1967|Vuoden 1967 koti-EM-kilpailuissa]] hän tuomitsi kuusi ottelua.<ref name="tphist" />

Komusaari pelasi [[Sentteri (koripallo)|sentterinä]] vaikka oli pelipaikalle epätavallisen lyhyt. Komusaari olisi itse halunnut pelata laitahyökkääjänä mutta pelasi sen sijaan mestaruussarjan lyhimpänä sentterinä perittyään uransa lopettaneen [[Seppo Aarnivala]]n paikan joukkueessa<ref name="tphist" />. Suomalaiskoripalloilijat olivat tosin Komusaaren aikana ylipäänsä nykyistä lyhyempiä, eikä Komusaari ollut sentteriksi kuitenkaan liian lyhyt. Lehdistö kuitenkin kirjoitti Komusaaresta jatkuvasti alimittaisena keskushyökkääjänä. Menestyäkseen vastustajan pitkiä korinaluspelaajia vastaan Komusaari kehitti itsestään erinomaisen, Suomen parhaimpiin kuuluneen, harhauttelijan. Kun pallo pelattiin Komusaarelle korin alle, tämä tarinan mukaan tyypillisesti harhautti ensin vasemmalle ja oikealle, tämän jälkeen eteen ja taakse, ja varmistettuaan vastustajan viisikon nousseen ainakin kerran ilmaan nosti pallon koriin.<ref name="al210814" /> Komusaari kertoi itse periaattensaperiaatteensa olleen, että vastustajaa pitää aina ensin harhauttaa. Vaikka Komusaari olikin pelaajana hitaahko, hänellä oli nopeat kädet, jotka auttoivat harhauttelussa. Komusaarelle syötettiin usein alakautta, jotta pitkät pelaajat eivät olisi häirinneet syöttöä. Hänen aikanaan Pyrintö kehitti myös pelitavan, jossa sentteri ei juuri tehnyt pisteitä. Komusaari kertoi olleensa kuin tolppa, jonka takaa muut pelaajat pääsivät heittämään. Tavallisesti Komusaari houkutteli hyökkäämällä vastustajan puolustuksen itseensä ja syötti tämän jälkeen taakseen vapaalle miehelle heittopaikan. Komusaaren syötöistä koreja tekivät muun muassa [[Pekka Airaksinen (koripalloilija)|Pekka Airaksinen]], [[Arvo Jantunen]] ja [[Reijo Koski]].<ref name="tphist" />

Komusaaren aikana ei tehty lajiharjoitteita ympärivuotisesti, vaan eri vuodenaikoihinvuodenaikoina harjoitettiin eri urheilulajeja. Komusaari piti tätä jopa hyödyllisenä etenkin "pelisilmän"”pelisilmän”, lihasten ja silmien yhteistyön, kehittymisen kannalta.<ref name="tphist" />

Komusaari oli koulutukseltaan [[merkonomi]].<ref name="urka" /> Hän työskenteli yrittäjänä lattianpäällystealanlattiapäällystealan yrityksessä. Hänen perheeseensä kuuluivat Mirja-vaimo ja kolme lasta. Komusaari jatkoi koripallon pelaamista huvikseen vanhojen pelikaveriensa kanssa lähes kuolemaansa saakka. Aamulehden muistokirjoituksessa Komusaarta luonnehdittiin pelimannihenkiseksi ja huumorintajuiseksi mieheksi, jonka seurassa viihtyi. Komusaari kuoli sairastettuaan pitkään [[Pirkkala]]ssa 80-vuotiaana 14. elokuuta 2014 sairastettuaan pitkään.<ref name="al210814" /><ref name="al070914" />

{| class="wikitable sortable" style="font-size: 90%"

* [httphttps://www.baskethotelbasket.comfi/fbapelaaja/fi/heino-komusaari?id=1273573 Heino Komusaari] baskethotel.comSuomen Koripalloliitto

{{Viitteet|Sarakkeet}}