Ero sivun ”Seututie 120” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 27:
==Rakentaminen==
 
Vihdintie on osa entistä Helsingin ja Porin välistä [[Valtatie 2|valtatietä 2]]. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se oli kokonaan valmiina Helsingistä [[Karkkila]]an saakka.<ref name=Gronroos>{{verkkoviite | Osoite = https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_2 | Nimeke = Valtatie 2 | Julkaisija = Matti Grönroos | Viitattu = 15.8.2018}}</ref> Tie tuli alkuvaiheessaan tunnetuksi myös "Tannerin tienä", koska [[Väinö Tanner]]illa oli maatila Pohjois-Espoossa tien varrella ja hänen on väitetty vaikuttaneen sen linjaukseen.<ref name=Gronroos />
Uusi valtatie 2 rakennettiin korkeampitasoisena ja avattiin liikenteelle 1970-luvulla. Tie erkanee [[valtatie 1|Turun moottoritieltä]] Vihdin Palojärvellä. Uuden tieosuuden valmistuttua se numeroitiin valtatieksi 2 ja Vihdintie seututieksi 120. Myöhemmin Vihdintie on Haagasta [[Kehä III]]:n liittymään saakka rakennettu nelikaistaiseksi. Se ei kuitenkaan ole [[moottoritie]], vaan sen varrella on monia liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä. [[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Vihdintien alkuosa [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n päästä Haagan liikenneympyrään saakka on selvästi katumainen.
 
UusiKoska valtatietie 2oli rakennettiinvarsin korkeampitasoisenamäkinen, jasen ei enää 1960-luvulla katsottu täyttävän avattiinvaltatielle liikenteelleasetettavia vaatimuksia. Sen vuoksi valtatien 2 uusi linjaus rakennettiin 1970-luvulla korkeampitasoisena. TieUusi tie erkanee [[valtatie 1|Turun moottoritieltä]] Vihdin Palojärvellä. Uuden tieosuuden valmistuttua se numeroitiin valtatieksi 2 ja Vihdintie seututieksi 120. Myöhemmin Vihdintie on Haagasta [[Kehä III]]:n liittymään saakka rakennettu nelikaistaiseksi. Se ei kuitenkaan ole [[moottoritie]], vaan sen varrella on monia liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä. [[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Vihdintien alkuosa [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n päästä Haagan liikenneympyrään saakka on selvästi katumainen.
 
[[Etelä-Haaga]]ssa sijaitseva Vihdintien alkuosa [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n päästä Haagan liikenneympyrään saakka on selvästi katumainen. Sen itäreunassa on kapean nurmikaistan erottama rinnakkaiskatu, jolla ei ole erillistä nimeä, vaan sen varrella olevien rakennusten osoitteina käytetään Vihdintietä.
 
Kehä III:n pohjoispuolella [[Vantaa]]n ja [[Espoo]]n rajalla vuoden 2000 tilastojen mukaan Vihdintietä käyttää noin 11&nbsp;000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vihdin kaupunginrajalla ajoneuvoja kulkee noin 4&nbsp;500 vuorokaudessa. Vilkkaimmillaan tie on Kehä I:n eritasoliittymän pohjoispuolella (40&nbsp;000–45&nbsp;000 ajoneuvoa vuorokaudessa).