Ero sivun ”Ulosotto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{lähde}}-pyyntöjä
Ulosotto Suomessa
Rivi 3:
{{Valtion alue- ja paikallishallinto}}
'''Ulosotto''' on [[viranomainen|viranomaisen]] suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.
 
== Ulosotto Suomessa ==
Suomessa tehdään vuosittain noin 2–3 miljoonaa ulosottohakemusta. Niillä yritetään periä miljardien eurojen arvosta saatavia. Joka kahdestoista suomalainen joutuu vuosittain ulosoton velalliseksi. Yhdellä velallisella on ulosotossa noin viisi [[Velka|velkaa]], ja yleensä myös viisi [[Velkoja|velkojaa]].<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Koulu, Risto & Lindfors, Heidi|Nimeke=Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisija=Oikeustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto}}</ref> Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500&nbsp;000 henkilöä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9754346 Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä] Yle, 2017</ref>
 
Ulosotto on Suomessa tehokasta. [[Ulosottomies|Ulosottomiehet]] tekevät vuosittain yli 600 000 [[Ulosmittaus|ulosmittausta]]. Kolmannes niistä kohdistuu [[Palkka|palkkaan]], [[Eläke|eläkkeeseen]] tai vastaavaan toistuvaistuloon. [[Kiinteistö|Kiinteistöjä]] ulosmitataan vuositain lähes 10 000 ja [[Asunto-osakeyhtiö|asunto-osakeyhtiön]] [[Osake|osakkeita]] yli 11 000. Hieman yli viidennes saatavista onnistutaan perimään ulosotolla. Se on kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvä tulos.<ref name=":0" />
 
Ulosotossa [[Velallinen|velallisena]] on pääsääntöisesti luonnollinen henkilö, enimmäkseen kuluttaja-palkansaaja. Hakijana on tyypillisesti institutionaalinen velkoja, useimmiten julkisyhteisö. Tavallisesti velkoja odottaa passiivisena, mihin tulokseen ulosottomiehen toimet johtavat.<ref name=":0" />
 
== Suomen ulosottokäytäntö ==
Rivi 12 ⟶ 19:
Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisella [[huutokauppa|huutokaupalla]], ''pakkohuutokaupalla'', josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.{{lähde}}
 
Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa.<ref>Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10</ref> Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500&nbsp;000 henkilöä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9754346 Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä] Yle, 2017</ref>
 
Ulosottomies seuraa velallisen pankkitiliä Uljas-nimisellä tietokoneohjelmalla, joka hälyttää, jos tili ylittää puolitoistakertaisesti suojaosuuden. Ylimenevä rahamäärä voidaan ulosmitata.{{lähde}}