Ero sivun ”Ghazni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Väestö |
|||
Rivi 82:
Ghaznin varhaisesta historiasta tiedetään vain suhteellisen vähän. [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] mainitsee teoksessaan 100-luvulta 1 100 [[Stadion (pituusmitta)|stadionin]] päässä [[Kabul]]ista sijaitsevan ''Ga(n)zakan'', joka mahdollisesti oli Ghazni. [[Kiina]]laistaustainen [[buddhalaisuus|buddhalainen]] pyhiinvaeltaja [[Xuanzang]] maintisee puolestaan ''Ho(k)-si(k)-na''-nimisen kaupungin itsenäisen ''Tsau-kiu-ch’an'' eli [[Zabulistan]]in kuningaskunnan pääkaupunkina. Arkeologisissa kaivauksissa Ghaznista onkin lyödetty esimerkiksi [[Buddha]]a esittäviä [[terrakotta]]patsaita. Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan pidä kahta edellä mainittua historiallisista lähteistä löytyvää mainintaa viittuaksena nykyiseen Ghazniin. [[Islam]]inuskoiset [[arabit]] saapuivat Zabulistaniin [[Khorasan]]ista ja [[Sistan]]ista. Paikallisen vastustajan heille muodosti [[Zunbil]], jonka kukisti vasta [[saffaridit|saffaridit]] 800-luvulla. Saffaridien jälkeen nykyisen Ghaznin alueesta tuli osa [[samanidit|samanidien]]valtakuntaa.<ref name="hciiw">{{Kirjaviite | Tekijä = C. Edmund Bosworth | Nimeke = Historic Cities of the Islamic World | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 146-148 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Koninklijke Brill NV | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978 90 04 15388 2 | Isbn = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vuoden 962 paikkeilla samanidien valtakunanssa palvellut orjasotilas [[Alp Tegin]] pakeni joukkoineen Ghaznin alueelle ja perusti paikalle oman valtakuntansa kukistettuaan ensin paikallisen hallitsijan. Jonkin aikaa hänen jälkeensä Alp Teginiä hallitsijana seurannutta [[Sebük Tegin]]iä pidetään [[ghaznavidit|ghaznavidien]] valtakunnan perustajana. Sebük Tegin levitti valtakuntansa samanidien aiemmin hallitsemille alueille ja hänen poikansa [[Mahmud Ghaznilainen]] levitti valtakuntaa edelleen Iranin ylängölle ja [[Intian niemimaa|Intian niemimaalle]].<ref name="hciiw" /> Ghaznavidit olivat ainoa pääkaupunkinsa mukaan nimensä saanut islamilainen dynastia. Ghaznin
Ghaznavidien valtakunta alkoi kuitenkin lopulta heikentyä. Vuonna 1040 he kärsivät [[Dandanqanin taistelu]]ssa merkittävän tappion [[seldžukit|seldžukeille]] ja valtakunnan länsiosat menetettiin.<ref name="afg" /> Seldžukit olivat miehittäneet myös itse Ghaznia kahdesti vuosina 1117 ja 1135.<ref name="hciiw" /> Suurempi isku oli kuitenkin ghaznavidien sota [[Ghurin maakunta|Ghurin maakunnan]] hallitsijoita eli [[ghuridit|ghurideja]] vastaan. Ghuridien [[Saif al-Din]] valtasi Ghaznin ghaznavidien [[Bahram Šah]]ilta, joka kykeni kuitenkin vielä valtaamaan sen takaisin ja teloituttamaan vihollisensa. Saif al-Dinin veli [['Ala al-Din Husain]] kosti veljensä kohtalon ja voitti ghaznavidit vuonna 1150/1151 käydssä taistelussa lähellä [[kandahar]]ia. Pakenevaa ghaznavidihallitsijaa jahdannut 'Ala al-Din Husain tuhosi pahoin vihollisensa pääkaupunkia ja monet sen asukkaista surmattiin. 'Ala al-Din Husain jäi sittemmin itse seldžukkien vangiksi ja Bahram Šah palasi tuhottuun pääkaupunkiinsa. Vuonna 1163 se menetettiin kuitenkin lopullisesti, tällä kertaa turkkilaisille [[ghuzz]]-sotureille. Ghazni ei enää koskaan toipunut entiseen merkitykseensä.<ref name="afg" />
| |||