Ero sivun ”Kiertoilmaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yksiselitteisempi määritelmä aiheelle ja lähteet niille. |
p fix |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{korjattava|Sisältö valtaosin fiilispohjaista arvailua, epäselvää kuvailua tai arvopohjaisia heittoja aiheen vierestä. Esim. sana "neekeri" esitetään neutraalina terminä jolle on keksitty kiertoilmauksia. Ym. }}
'''Kiertoilmaus''' (tai '''kiertoilmaisu'''), '''eufemismi''' tai '''perifraasi''' on jyrkkien ja epämiellyttävien ilmaisujen sijasta käytetty usein peittelevä tai kaunisteleva sana tai [[Sanaliitto|sanaliitto]]. Ne ovat tavanomaisesti useampisanaisia esimerkiksi »ikuinen uni, nukkua pois» (kuolla) tai »isänmaan toivo» (ylioppilas).<ref name="Fa">{{Kirjaviite| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004| Tekijä =Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.| Luku =kiertoilmaus | Selite =Sitaatti: "'''kiertoilmaus''', ''perifraasi'', varsinaisen ilmauksen sijasta käytetty tav. useampisanainen ilmaus (esim. nukkua pois 'kuolla')."| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8 | Viitattu = }}</ref><ref name="otv">{{Kirjaviite| Nimeke =Otavan tietosanakirja 1.0
== Historiassa ==
Vanhastaan kiertoilmauksia on käytetty voimakkaista ja suurista olennoista, kuten petoeläimistä, [[Jumala|jumalista]] tai pahoista hengistä, sekä puhuttaessa kielletyistä aiheista tai asioista, jotka olivat [[tabu]]ja, kuten seksuaalisuudesta. Pyhän henkiolennon nimen asiattoman lausumisen ajateltiin herjaavan olentoa. Pahan tai pelottavan hengen tai petoeläimen nimen lausumisen taas ajateltiin kutsuvan olennon paikalle. Esimerkiksi suomalaisten vanhan taivaan- ja ukkosenjumalan nimitys [[Ukko]] lienee alkujaan kiertoilmaus, joka viittaa vanhaan [[Mies|mieheen]]. Sittemmin Ukko on vakiintunut tämän jumalan nimeksi, eikä nykyisin olla edes varmoja, mikä alkuperäinen nimi oli. [[Kristinusko]]n [[Paholainen|paholaisesta]] on käytetty monia kiertoilmauksia, kuten ''vanha vainooja'', ''sielunvihollinen'' ja ''vihtahousu''. Pedoista, kuten [[karhu]]sta ja sudesta on käytetty useita kiertoilmauksia, ja myös sana ''karhu'' on alun perin kiertoilmaus, joka viittasi karheaan turkkiin.
Monilla tärkeillä [[Riistaeläimet|riistaeläimillä]] oli suomen kielessä kiertoilmauksia. Niitä käytettiin aikanaan varsinaisen nimen sijasta, koska siten uskottiin vältettävän huono metsästysonni. [[Kettu]] tunnettiin alun perin nimellä ''repo'', sana ''kettu'' on [[Partisiippi|partisiippimuoto]] [[nahka]]a tarkoittavasta ''kesi''-sanasta.
Ikivanhan ja edelleen joissain kulttuureissa elävän käsityksen mukaan asioilla on ''oikeat'' nimet, jotka eivät pelkästään viittaa kohteeseensa, vaan ovat olennainen osa kohdettaan. Esimerkiksi ihmisen nimi oli osa ihmistä, ja joissain uskomuksissa nimi saattoi olla jopa ihmisen [[sielu]]. Monissa kulttuureissa uskottiinkin, että ihminen sai sielunsa vasta nimenannon yhteydessä. Kotieläintenkin ajateltiin tottelevan nimeään pikemminkin nimen yliluonnollisen vaikutuksen vuoksi, kuin siksi, että eläin tunnistaisi nimensä tai olisi oppinut reagoimaan siihen. Sama koski myös muita olentoja. Petoeläimiä tai pahoja henkiä ei haluttu paikalle, joten niiden oikeaa nimeä ei haluttu lausua. Riistaeläimet taas pelkäsivät nimeään, ja uskottiin, että ne lähtivät karkuun, jos niiden nimi sanottiin. Kiertoilmaukset eivät olleet olennon ”oikeita” nimiä, eivätkä siten yhtä vaarallisia. Usein kävi kuitenkin niin, että kiertoilmaus vakiintui ”oikeaksi” nimeksi, ja saatettiin joutua etsimään uutta kiertoilmausta.
== Nykyisin ==
Länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa jotkut sanat ja ilmaukset ovat [[Poliittinen korrektius|epäsopivia]]. Tällaisia ovat varsinkin eri etniset nimitykset ja ihmisten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten vammaisuuteen liittyvät nimitykset. Esimerkiksi sanan [[neekeri]] sijasta käytetään sanoja musta, afrikkalainen tai afroamerikkalainen.
Esimerkiksi ”[[kuolema]]” on hyvin tunnelatautunut sana, ja siitä käytetäänkin termejä "poistua joukostamme" tai "kaatua".
Eufemismin vastakohta on [[dysfemismi]], jolla pyritään saattamaan jokin asia huonoon valoon. Poliittisessa retoriikassa käytetään paljon dysfemismejä, kuten ''lahtari'' valkokaartilaisesta tai ''kulakki'' suurviljelijästä. [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]] "tasavaltalainen" ja "kansallismielinen" olivat eri osapuolten eufemismeja, ja "kommunisti" sekä "fasisti" niiden dysfemismejä.
Rivi 25:
* Abstraktiot ("poistua keskuudestamme" kuolemasta)
* Epätäsmällisyydet ("takamus")
* Väärinääntämiset
* Käänteiset poissulkemiset ("ei kovin laiha" lihavuudesta)
* [[Substantiivi]]en muuttamiset ilmaisuiksi
| |||