Ero sivun ”Märket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kasvistosta |
katso myös, kh, ilmastosta, kappaleen ensimmäinen virke käännetty englanninkielisestä kieliversiosta |
||
Rivi 57:
=== Ilmasto ===
Meren läheisyys vaikuttaa merkittävästi Märketin ilmastoon: meri tasaa luodon vuosittaista lämpötilavaihtelua enemmän kuin mantereella tai [[manner-Ahvenanmaa]]lla. Tästä syystä siellä on mitattu [[2000-luku|2000-luvun]] aikana 7 kertaa talvikuukauden (marras–helmikuu) ylin lämpötila Suomessa.<ref name="fmi2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2016 | Nimeke = Vuoden 2016 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref name="fmi2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2007 | Nimeke = Vuoden 2007 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2005 | Nimeke = Vuoden 2005 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2004 | Nimeke = Vuoden 2004 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2003 | Nimeke = Vuoden 2003 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2000 | Nimeke = Vuoden 2000 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> Esimerkiksi [[6. joulukuuta]] [[2007]] päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja [[30. tammikuuta]] [[2016]] 6,5 °C.<ref name="fmi2016" /><ref name="fmi2007" />
Märket on Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref>▼
Erityisesti etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia Märketillä havaitaan korkeita tuulennopeuksia. Esimerkiksi Oskari-myrskyssä [[1. joulukuuta]] [[2013]] mitattiin luodolla myrskyn korkein keskituuli (27,9 m/s) ja suurin yksittäinen puuska (34,4 m/s).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1253686 | Nimeke = Marraskuu etelässä harvinaisen lämmin | Julkaisija = Ilmatieteen laitos Ajankohta = 2.12.2013 | Viitattu = 10.8.2018}}</ref>
Märketillä on vuodesta [[1885]] saakka havainnoitu [[sää]]tä ja jäätilannetta. Alkuaikoina havaintoraportit lähetettiin kuitenkin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna [[1906]] [[Suomen Tiedeseura]]n Meteorologinen Päälaitos (nyk. [[Ilmatieteen laitos]]) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi myös ottaa vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.<ref name="And125">Andersson, 2015, s. 125–126</ref> Majakan automatisoinnin jälkeen, [[10. marraskuuta]] [[1977]] Märketillä aloitti toimintansa [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] automaattinen [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Arkisto = http://archive.wikiwix.com/cache/?url=http%3A%2F%2Fwww.ilmatieteenlaitos.fi%2Fsaa%2Fhavainto_20.html | Arkistoitu = 23.2.2011 | Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
<!--
▲Märket on Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref>
-->
===
==== Kasvillisuus ====
Märketillä havaittiin yhteensä 23 kasvilajia heinäkuussa [[1998]] tehdyssä tutkimuksessa. [[Luotosorsimo]]a ja [[nyylähaarikko]]a tavattiin eripuolilla luotoa, mutta muiden kasvilajien esiintymät olivat pääosin rajoittuneet luodon eteläniemen ja majakkarakennusten ympäristöön, jotka ovat parhaiten suojassa
Suurin osa tutkimuksessa havaituista lajeista oli [[Heinäkasvit|heinäkasveja]] ([[järviruoko]], [[luotosorsimo]], [[niittynurmikka]], [[pohjanlahdenlauha]], [[punanata]], [[ruokonata]], [[ruokohelpi]] ja [[rönsyrölli]]), mutta myös [[Vihvilät|vihvilöitä]] ([[Konnanvihvilä|konnan-]], sammakon- ja [[suolavihvilä]]), [[Kohokkikasvit|kohokkikasveja]] ([[nyylähaarikko]], [[pihatähtimö]] ja [[suolasolmukki]]), [[Maksaruohot|maksaruohoja]] ([[Isomaksaruoho|iso-]] ja [[keltamaksaruoho]]) sekä [[Asterikasvit|asterikasveja]] ([[Merisaunio|etelänmerisaunio]] ja [[leskenlehti]]) esiintyi Märketillä. Lisäksi huomattiin myös [[Niittyleinikki|niittyleinikin]], [[Luikat|meriluikan]] ja [[Poimuhierakka|poimuhierrakan]] kasvavan luodolla. Ainoa havaittu puuvartinen kasvi oli [[raita]], joka kasvoi erään majakkarakennuksen juuressa.<ref name="en märklig ö" />
<!--
==== Eläimistö ====
-->
=== Valtakunnanraja ===
Rivi 95 ⟶ 102:
== Radioamatöörit ==
[[Radioamatööri]]en kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna [[1969]], kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin [[Kutsumerkki|kutsumerkin]] alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.<ref name="And257">Andersson, 2015, s. 257</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oh3ac.fi/dxcc_entity_counts_awards.pdf | Nimeke = The Visual History of the ARRL DXCC Program | Tekijä = Holoch, Rich | Julkaisu = oh3ac.fi | Ajankohta = 2016 | Viitattu = 8.8.2018}}</ref>
== Katso myös ==
* [[Luettelo jaetuista saarista]]
** [[Inakari (Tornio)|Inakari ja Kataja]]
** [[Koiluoto]]
== Lähteet ==
| |||