'''Työväenliike''' on käsite, joka perinteisesti jaetaan kahteen pääosaan, jotka ovat [[Ammattiyhdistysliike|ammatillinen työväenliike]] ja [[poliittinen työväenliike]]. Suomen työväenliikkeen varhaishistoriaan kuului lisäksi ns.niin sanottu [[wrightiläinen työväenliike]]. Yhteistä näille on työläisten elinolojen puolustaminen ja parantaminen.<ref name=tt>{{Verkkoviite | nimeke = Työväenkulttuuri? | osoite = http://www.tkm.fi/vanhat/tyovkult.html | julkaisija = Työväenmuseo Werstas (Työväenkulttuurityöryhmän muistio, s. 6, Työväen keskusmuseon julkaisuja 1994:1. Tampere 1994) | viitattu = 12.7.2013}}</ref>
== Wrightiläinen työväenliike ==
[[Wrightiläinen työväenliike]] oli [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla [[SuomiSuomen suuriruhtinaskunta|Suomessa]] toiminut [[sosiaaliliberaali]] yhteiskunnallinen liike, joka pyrki neutraloimaan työväestön radikalisoitumista pyrkimällä edistämään heidän asemaansa yhteisellä järjestäytymisellä työnantajien kanssa. Se tuli Suomeen Ruotsin mallin mukaisena [[1886]]–[[1894]]vuosina 1886–1894. Wrightiläinen työväenliike oli käytännössä työnantajan tai kapitalistin johtamaa toimintaa, jolla yritettiin vaimentaa työläisten omaa aktiivisuutta ja hillitä kumouksellisen sosialistisen työväenliikkeen etenemistä. Sillä oli usein eettisesti hyvät tarkoitusperät, ja sen avulla voitiin edistää esimerkiksi työläisten terveyttä ja hyvinvointia.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Työväenperinteestä koottua | osoite = http://tyovaki.fi/perinne-ja-kulttuuri-kasitteista/ | julkaisija = Työväenperinne Arbetartradition ry | viitattu = 12.7.2013}}</ref> Myöhempi työväenliike on voimakkaasti arvostellut wrightiläisyyttä, koska se ei kunnioittanut [[työväenluokka|työväenluokan]] omia toimintaoikeuksia. Wrightiläisestä työväenliikkeestä on käytetty toisinaan myös nimitystä porvarillinen työväenliike. Wrightiläisen työväenliikkeen lähisukulainen on [[hyväntekeväisyys]].
