Ero sivun ”Jemenin sisällissota (2015–)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty "Vuonna 2018" |
|||
Rivi 130:
== Suomen kytkökset sisällissotaan ==
=== Parlamentin päätös olla aseistamatta vs. hallituksen päätös aseistaa ===
[[Eduskunta|Suomen parlamentti]] on linjannut, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia [[Sota|sotaa]] käyviin tai [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]] polkeviin maihin. Suomi oli aloitteentekijä [[Asekauppasopimus|kansainvälisen asekauppasopimuksen]] solmimisessa. Sopimus kieltää aseviennin, jos vientiluvasta päätettäessä on tietoa, että aseita on käytetty [[Sotarikos|sotarikoksiin]]. Sopimus vaatii myös huolellista arviointia tilanteissa, jossa aseita tai muita puolustusmateriaaleja saatettaisiin käyttää sotarikoksiin tai [[Ihmisoikeusrikos|vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin]]. Lupaa ei saa myöntää, mikäli riski on huomattava. Sopimus myös kehottaa viejää käsittelemään lupaa uudestaan, jos se luvan myöntämisen jälkeen saa uutta tietoa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.amnesty.fi/vetoomukset/suomi-lopeta-sotatarvikkeiden-vienti-jemenin-sotaan/?utm_source=ET&utm_medium=email|nimeke=Suomi, lopeta sotatarvikkeiden vienti Jemenin sotaan - Amnesty|julkaisu=Amnesty|viitattu=2018-03-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Suomi ja Saudi-Arabia sopivat kesäkuussa 2015 yhteisen puolustusyhteistyökomitean perustamisesta. Sen päämäärä on laajentaa jo olemassa olevaa yhteistyötä tavanomaisen puolustusteknologian alalla. Pöytäkirjan allekirjoitti puolustusministeriön tuolloinen kansliapäällikkö [[Arto Räty]].<ref name=":14">{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/sunnuntai/a1477023875631|nimeke=Sipilän hallitus siunasi sotilaskiväärien kaupat sortovaltio Turkmenistaniin ja Jemenissä sotiviin arabimaihin – Miksi Suomen linja muuttui?|julkaisu=HS.fi|viitattu=2016-11-03}}</ref>
Suomi myöntää asevientilupia viiteen eri maahan, jotka osallistuvat Jemenin sisällissotaan. Vuonna 2015 Suomi myönsi Saudi-Arabiaan asevientilupia 28 miljoonalla eurolla ([[Kranaatinheitin|kranaatinheittimiä]] ja niiden osia), Arabiemiraatteihin 77 miljoonalla ([[Panssarivaunu|panssarivaunuja]]), Bahrainiin 2,3 miljoonalla, Jordaniaan miljoonalla ja Kuwaitiin 24 000 eurolla ([[Tarkka-ampuja|tarkka-ampujien]] kivääreitä ja osia). Viennin arvo Lähi-itään on kasvanut viime vuosina rajusti.<ref name=":14" /> Vuonna 2014 Saudi-Arabia oli Suomen asekauppakumppaneista toiseksi suurin ja Arabiemiirikunnat kolmanneksi suurin (vienti 22,1 miljoonaa euroa)<ref name=":15">{{Verkkoviite|osoite=http://www.maailma.net/artikkelit/rauhanjarjestot_kritisoivat_asevientia_lahiidan_konfliktimaihin|nimeke=Rauhanjärjestöt kritisoivat asevientiä Lähi-idän konfliktimaihin {{!}} maailma.net|julkaisu=www.maailma.net|viitattu=2016-11-03}}</ref>.
Vuoden 2011 jälkeen [[aseteollisuus]]<nowiki/>yritys Patria on saanut myyntiluvan ja sen myötä myynyt Arabiemiraatteihin [[Nemo (ase)|Nemo]]-kranaatinheitinjärjestelmiä ja panssaroituja taisteluajoneuvoja. [[Sako]] on vienyt tarkka-ampujien kivääreitä Bahrainiin, patruunatehdas [[Nammo Lapua]] taas patruunoita Arabiemiraatteihin ja Kuwaitiin.<ref name=":15" />
Marraskuun 2015 lopussa hallitus myönsi Patrialle vientiluvan 40 panssarivaunulle Arabiemiirikuntien armeijalle.<ref name=":15" /> Elokuussa 2016 Patria kertoi, että se suunnittelee vähintään
Suomen ulkopoliittiseen linjaan on kirjattu, että "Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään [[Maailmanrauha|maailmanrauhaa]]".<ref name=":14" /> Helmikuussa 2016 [[Suomen puolustusministeri|puolustusministeri]] [[Jussi Niinistö]] perusteli [[Suomen asevienti|asevientiä]] sillä, että Saudi-Arabian liittouma vakauttaa turvallisuustilannetta Jemenissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3619458-nain-hallitus-perusteli-asevientia-maaliskuussa-saudi-arabia-vakauttaa-turvallisuustilannetta-jemenissa|nimeke=Näin hallitus perusteli asevientiä maaliskuussa: Saudi-Arabia vakauttaa turvallisuustilannetta Jemenissä|julkaisu=Kansan Uutiset|viitattu=2016-10-29|ajankohta=2016-10-24|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> [[Suomen pääministeri|Pääministeri]] [[Juha Sipilä|Juha Sipilän]] mukaan Suomen asevientipäätöstä ohjaa [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeus]]<nowiki/>näkökulma<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9247335|nimeke=Sipilä kiisti väitteet aseviennin linjanmuutoksesta: "Ihmisoikeusnäkökulma ohjaa Suomen asevientiä"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-10-29}}</ref>.
11. tammikuuta 2018 norjalainen [[Verdens Gang]] -sanomalehti paljasti, että hallituksen luvalla Arabiemiraatteille myyty Patrian AMV 8×8 -tyyppinen ilman aseistusta oleva panssariajoneuvo on nähty Jemenin sodassa. Videolla panssariajoneuvossa on aseena konekivääri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demokraatti.fi/taman-ei-pitanyt-olla-mahdollista-lehti-patrian-panssariajoneuvo-nahty-jemenin-sodassa/|nimeke=Tämän ei pitänyt olla mahdollista – Lehti: Patrian panssariajoneuvo nähty Jemenin sodassa|julkaisu=Demokraatti.fi|ajankohta=2018-01-11|viitattu=2018-08-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
23. tammikuuta rauhaa ajavat järjestöt [[Suomen Rauhanliitto]] ja [[Sadankomitea]] tekivät kantelun valtioneuvoston [[Oikeuskansleri|oikeuskanslerille]] [[Tuomas Pöysti|Tuomas Pöystille]] siitä, ovatko valtionyhtiö Patrialle myönnetyt asevientiluvat Arabiemiraatteihin laillisia ja huomioivatko ne kansainväliset sitoutumukset. Järjestöjen mukaan hallitus myönsi Patrian AMV-panssariajoneuvoille vientiluvan Arabiemiraatteihin marraskuun 2015 lopussa ja jatkoi vientilupaa tammikuussa 2017, vaikka viimeistään vientiluvan jatkamisesta päätettäessä hallituksen on pitänyt tietää, että sotatoimissa Jemenissä on hyökätty siviilikohteisiin ja tehty sotarikoksia, mikä on kansainvälisen asekauppasopimuksen vastaista. Järjestöt halusivat tietää, miten [[Suomen puolustusministeriö|puolustusministeriö]] ja [[Suomen ulkoministeriö|ulkoministeriö]] ovat seuranneet Jemenin ja Arabiemiraattien tilannetta ja millaisia vaikutuksia seurannalla on ollut tammikuussa tehtyyn päätökseen vientiluvan pidentämisestä. Järjestöt pyytävät oikeuskansleria selvittämään, onko Patrian ajoneuvojen käyttö Jemenin sodassa rikkonut vientiluvan ehtoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801232200689053/|nimeke=Rauhanjärjestöt tekivät Suomen asevienneistä kantelun oikeuskanslerille - ”Hallituksen on pitänyt tietää, että Jemenissä on tehty sotarikoksia”|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=23.1.2018|julkaisija=|viitattu=2018-08-06|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
13. heinäkuuta 2018 Sipilän hallitus myönsi jälleen asevientiluvan Arabiemiraatteihin. Hallitus antoi Patrialle luvan myydä varaosia ja takuuosia vuonna 2016 myytyihin Patria AMV -panssaroituihin pyöräajoneuvoihin sekä teknistä tukea. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty piti vientilupaa järkyttävänä. Patrian toimitusjohtaja [[Olli Isotalo|Olli Isotalon]] mukaan myyntitoiminta on "normaalin kansainvälisen käytännön" mukaista, varaosat eivät varsinaisesti ole aseita ja panssarivaunujen varaosien myynnin lopettaminen tekisi Suomesta "hyvin ailahtelevaisen ja epäluotettavan sopimuskumppanin". Hänen mukaansa "silloin täytyisi olla aivan jo erilainen tilanne, hyvin poikkeuksellinen tilanne." Hänen mukaansa: "Totta kai me ollaan hirveän surullisia siitä, että tilanne on mennyt [Jemenissä] sellaiseksi kuin se on. Näinhän se ei ole ollut kun näitä kauppoja on alun perin alettu tehdä [vuonna 2018].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/uutiset/201807172201079293_uu.shtml|nimeke=Patria vie lisää asetarvikkeita Arabiemiraatteihin, jota syytetään osallisuudesta siviilipommituksiin - ”Totta kai ollaan hirveän surullisia, että tilanne mennyt sellaiseksi”|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=17.7.2018|julkaisija=|viitattu=2018-08-06|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
=== Hätäapu ===
17. huhtikuuta 2015 Suomen hallitus myönsi 500 000 euroa sisällissodan uhrien auttamiseen. Samana vuonna Suomi myönsi Jemenille myös 3,2 miljoonaa euroa Punaisen Ristin, YK:n ruokaohjelman ja Maailman terveysjärjestön kautta.<ref name=":14" />
| |||