Ero sivun ”Vänrikki” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Suomessa vänrikki on lähinnä [[sotilasreservi|reservin]] upseerien sotilasarvo. Reservin vänrikin arvoon ylennetään [[upseerikokelas|upseerikokelaat]] varusmiespalveluksen tai erillisen reserviläisille tarkoitetun kurssin päättyessä. Vänrikin arvoon ylennetään myös ne, jotka suorittavat [[Maanpuolustuskorkeakoulu]]ssa upseerin perusopinnot.
 
Vuonna 2007 Suomen puolustusvoimissa tapahtuneen uudistuksen johdosta määräaikaiseen [[sopimussotilas|sopimussotilaan]] virkaan pyrkivät reservinupseerit palvelevat myös vänrikkeinä. Näistä on käytetty jo kauan osavirallista nimikettä "kesävänrikki"”kesävänrikki”. Sen sijaan vakinaisessa virassa toimivilla upseereilla [[luutnantti]] on yleensä alin sotilasarvo.
 
Reservin vänrikki (aliluutnantti) on korkein sotilasarvo, jonka 12 kuukauden varusmiespalveluksen aikana voi saada.
</gallery>
 
Vänrikin arvomerkissä kauluslaatassa on yksi pieni [[heraldinen ruusu]]. Hihamerkissä puolestaan on yksi vaakaviiva. Ennen [[talvisota]]a vänrikin ja muiden reservin upseerien arvomerkkiruusut olivat väriltään hopeisia, josta juontuu kansanomainen nimitys "tinanappi"”tinanappi”. Talvisodan jälkeen reserviupseerien arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin aktiiviupseerien kanssa. Asetuksella 13.6.1941 poistettiin reserviupseeriarvot ja kaikille upseereille vahvistettiin samanlaiset arvomerkit. Tämän jälkeen sotilasarvojärjestyksessä ei ole ollut muodollista eroa aktiivi- ja reserviupseerien välillä. Reservi- ja aktiiviupseerin arvojärjestykseen vaikuttavat vain sotilasarvo ja ylennyspäivämäärä. Kuitenkin yksi pieni ero säilyi: kesäaikana yleensä vain kantaupseereilla oli mittojen mukaan tehtyjä asetakkeja, kun taas reserviläiset käyttivät valtion omistamaa kesäpuseroa. Muutamat varakkaammat reserviläiset tosin teettivät itselleen asetakkeja, mutta niitä käytettiin yleensä lomapukuina.
 
Vänrikistä seuraava ylempi arvo on [[luutnantti]].
35 901

muokkausta