Ero sivun ”Yhteishyvän valiokunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o using AWB |
→Perustaminen ja valtuudet: o-kirjain lisää |
||
Rivi 5:
Yhteishyvän valiokunta perustettiin 6. huhtikuuta 1793 torjumaan [[ensimmäinen liittokunta|ensimmäisen liittokunnan]] ja [[Vendéen kapinat|Vendéen kapinoiden]] muodostamaa uhkaa. Valiokunnan tarkoituksena oli suojella valtakuntaa sisäisiltä ja ulkoisilta vihollisilta ja valvoa muiden toimeenpanovaltaa käyttävien elinten toimintaa.<ref name="brit" /><ref name="UT">''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966.</ref><ref name="Oit">''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1960–1965.</ref> Sitä oli edeltänyt vuoden 1793 alussa perustettu 21-jäseninen Yleisen puolustuksen valiokunta, jota laajennettiin ja jonka valtuuksia lisättiin 25. maaliskuuta käsittämään ”kaikki tarpeelliset keinot tasavallan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaamiseksi”.<ref name="Longman">Colin Jones: ''The Longman Companion to the French Revolution'', s. 88–92. Longman, Lontoo/New York 1988.</ref> Tuolloin suoritetussa vaalissa valiokunnan 25:stä paikasta [[vuoripuolue]] sai seitsemän, [[girondistit]] yhdeksän ja keskiryhmät yhdeksän. Tähän tyytymättömänä vuoripuolue järjesti propagandakampanjan ja sai hallitsevan aseman kahta viikkoa myöhemmin asetettuun varsinaiseen Yhteishyvän valiokuntaan.<ref name="kronikka">''Ihmiskunnan kronikka 1739–1860'', s. 647. Gummerus 1988.</ref>
Valiokuntaan kuului aluksi yhdeksän ja sittemmin kaksitoista jäsentä, jotka kansalliskonventti valitsi kuukaudeksi kerrallaan. Päätökset tehtiin yhdessä, mutta valiokunnan jäsenet yleensä erikoistuivat johonkin halinnonalaan.<ref name="brit" /> Valiokunnan kokoukset olivat sen edeltäjästä poiketen salaisia, mutta sen tuli raportoida viikoittain kansalliskonventille. Valiokunnalla oli oikeus antaa sisäiseen ja ulkoiseen puolustukseen liittyviä säädöksiä.<ref name="Longman" /> Ranskan tilanteen selviämisen jälkeenkin valiokunta jatkoi toimintaansa pyrkien ulottamaan valtansa alle myös sotalaitoksen ja paikallishallinnon.<ref name="UT" /><ref name="Oit" /> Heinäkuusta 1793 alkaen sen valtuuksia laajennettiin jatkuvasti.<ref name="OSMH">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 162–163, 166. Otava, Helsinki 1985.</ref> Vaikka Yhteishyvän valiokunnan alkuperäinen tarkoitus oli valvoa hallituksen toimintaa, siitä tuli pian itse käytännössä Ranskan hallitus. Valiokunta sai 28. heinäkuuta oikeuden antaa pidätysmääräyksiä, 14. syyskuuta se sai oikeuden asettaa [[Yleisen turvallisuuden valiokunta|Yleisen turvallisuuden valiokunnan]] jäsenet ja 10. lokakuuta sekä ministerit että armeijan kenraalit määrättiin suoraan sen käskyjen alaisiksi. Myöhemmin valiokunta sai oikeudet erottaa ja nimittää virkamiehiä sekä johtaa Ranskan
==Valiokunta Ranskan johdossa==
| |||