Ero sivun ”Vanajan kartano” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty Luokka:Ravintolat Suomessa HotCat-työkalulla |
→Presidentit vai saksalaiset: w, ja täsmennystä |
||
Rivi 57:
== Presidentit vai saksalaiset ==
Wilhelm Rosenlewin kuoleman jälkeen talon käyttö jäi vähäiseksi, ja perilliset totesivat sen ylläpidon tulevan liian kalliiksi. Lisäksi sota-aika aiheutti omat ongelmansa niin työvoiman kuin ylläpitotarvikkeiden hankkimisessa. Myöskään valtakunnan poliittisella ja taloudellisella eliitillä ei ollut aikaa pitkiin metsästysrientoihin. Kartano joutui myyntiin 1941, ja sille ilmaantui kaksi halukasta ostajaa: tasavallan presidentti [[Risto Ryti]] halusi tilan presidentin kesäasunnoksi Naantalin [[Kultaranta|Kultarannan]] sijaan, ja saksalainen asekauppias [[Willi Daugs|Willy Daugs]] puolestaan halusi sen asunnokseen. Myynti ulkomaalaiselle vaati tuolloisen lainsäädännön mukaan sisäministeriön hyväksynnän, ja sellaisen Daugs saikin, kun
Moskovan välirauhanehtojen mukaan kaikki Suomessa ollut saksalainen omaisuus siirtyi Neuvostoliiton omaisuudeksi. Sopimus koski myös kaikkea yksityistä omaisuutta ja suomalaisia velkoja Saksalle. Näin Äikäälän kartano eli Vanajanlinna siirtyi muun suuren omaisuuden mukana Neuvostoliiton valtion omaisuudeksi. Paikan hallinnosta vastasi Neuvostoliiton Suomessa olevan omaisuuden hoitokunta (ks. [[Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta]]). Paikallisten kertoman mukaan Neuvostoliiton suurlähetystö ja [[Liittoutuneiden valvontakomissio|valvontakomissio]] käyttivät kartanoa vapaa-ajanviettopaikkanaan sodan jälkeisinä vuosina, mutta tästä ei kuitenkaan ole pitäviä todisteita. Hoitokunta huolehti tilan pelloista ja karjasta, mutta päärakennus jäi vähemmälle huomiolle ja alkoi rapistua.
|