Ero sivun ”Television kanavauudistus 1993” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
'''Television kanavauudistus 1993''' oli [[Suomi|Suomen]] televisiokanavien uudelleenjärjestely vuoden [[1993]] alussa. Uudistuksessa mainosrahoitteinen televisiotoiminta siirtyi omalle [[MTV3]]-kanavalleen, joka muodostettiin yhdistämällä [[MTV (yritys)|MTV:n]] siihen asti [[Yleisradio]]n kanavilla toimineet lähetykset ja MTV:n vuonna 1990 enemmistöomistukseensa saama [[Kolmoskanava]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hellman, Heikki| Nimeke = Elävän kuvan vuosikirja 1993| Vuosi = 1993 | Luku = Kanavavalinta ja television uusi kilpailutilanne | Sivu = 42–51 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Isbn = 951-37-1086-6 }}</ref> Yleisradio joutui nyt ensi kertaa todelliseen kilpailutilanteeseen MTV:n kanssa, kun ne siihen asti olivat jakaneet ohjelma-aikaa ja koordinoineet työnjakoa samoilla kanavilla. Ennen kanavauudistusta MTV:n roolina Yleisradion kanavilla oli tarjota viihdettä ja fiktiota Ylen oman tarjonnan painottuessa selvästi tietopuoliseen ohjelmistoon. Tilanne oli sama sekä [[Yle TV1]]- että [[Yle TV2]] -kanavilla, jolloin kanavien ohjelmaprofiileissa ei juuri ollut eroa.<ref name=hellman>Hellman, Heikki ja Sauri, Tuomo: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3520/hellman-sauri243-258.pdf?sequence=1 ”Kanavauudistus ja ohjelmatarjonnan rakenne”], julkaisussa ''Kanavat auki! Televisiotutkimuksen lukemisto/ toim. Anu Koivunen ja Veijo Hietala. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Turku 1997. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A: 61. ISSN 0788-7906. S. 244, 248.</ref>
 
==Taustaa==
Kanavauudistus lisäsi vuoden 1993 ensimmäisinä viikkoina televisionkatselua, mutta pudotti rajusti Ylen katsojamääriä, kun taas uuden MTV3-kanavan osuus katsojista nousi 43 prosenttiin.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = MTV-konserni kohensi tulostaan | Tekijä =Jokela, Marko Samuli | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =5.2.1994| www =https://www.hs.fi/talous/art-2000003305514.html | www-teksti = HS arkisto (maksullinen) | Viitattu =17.12.2017}}</ref> Uuden kaupallisen kanavan uutuudenviehätyksen ohella syynä oli Ylen epäonnistuminen ohjelmistonsa uudistamisessa. TV1:n alkuiltojen sekavaksi ja väkinäiseksi koettu makasiiniohjelma ''Suomen Televisio'' sai paljon odotettua vähemmän katsojia, vain 150&nbsp;000–300&nbsp;000.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = TV 1 hävisi alkuillan katsojakilpailun | Tekijä =Karjalainen, Jussi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =25.1.1993| www = http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003207900.html | www-teksti = HS arkisto (maksullinen) | Viitattu =1.1.2017 }}</ref> Samoin tuttujen puoli yhdeksän iltauutisten muuttaminen klo 20–21 kestäväksi ''Uutistunniksi'' epäonnistui täysin, ja jo maaliskuussa 1993 iltauutiset palautettiin vanhalle paikalleen klo 20.30.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/06/koiratkin-ulvoivat-kun-uutistunti-alkoi | Nimeke = Koiratkin ulvoivat, kun Uutistunti alkoi | Julkaisija = Yle Elävä Arkisto |Tekijä = Himberg, Petra| Ajankohta = 6.3.2013 | Viitattu = 1.1.2017}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kansa käski uutiset takaisin paikoilleen - Muutokset pakottavat miettimään uusiksi myös Suomen television | Tekijä =Hakkarainen, Kaisa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =27.1.1993| www =https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000003208666.html | www-teksti = HS arkisto (maksullinen) | Viitattu =19.6.2018}}</ref> Iltauutisten katsojamäärä palautui pian alle puolen miljoonan tasosta yli miljoonaan. Keväällä 1993 tehdyssä kyselyssä niukka enemmistö suomalaisista (54 %) piti kanavauudistusta sinänsä onnistuneena, mutta peräti 31 prosentin mielestä Ylen ykköskanavan ohjelmat olivat sen yhteydessä huonontuneet.<ref name=ekv1994>{{Kirjaviite | Tekijä = Apunen, Matti | Nimeke = Elävän kuvan vuosikirja 1994| Vuosi = 1994 | Luku = Näin sen näin 1993 | Sivu = 50, 53, 57, 71, | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Isbn = 951-37-1245-1 }}</ref><ref name=yea>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/vuosisadan-kanavauudistus | Nimeke = Vuosisadan kanavauudistus | Julkaisija = Ylen Elävä Arkisto |Tekijä = Lindfors, Jukka| Ajankohta = 8.9.2006 | Viitattu = 1.1.2017}}</ref>
[[Tiedosto:MTV3 logo 1993.png|thumb|Kanavauudistuksen myötä syntynyt MTV3 nousi Suomen suosituimaksi televisiokanavaksi.<ref name="suosittu"/>]]
Yleisradion aloittaessa televisiotoimintaa 1950-luvun loppupuolella hyväksyttiin mainoksista saatavat tulot [[Televisiomaksu|lupamaksujen]] ohella yhdeksi rahoituskeinoksi. Yle ulkoisti mainosrahoituksen hankinnan Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lle (vuodesta 1982 [[MTV (yritys)|MTV Oy]]), jolle se vuokrasi lähetysaikaa.<ref>Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 48; ISBN 978-952-222-339-5</ref> 1980-luvun alussa yleistyneiden erilaisten [[Kaapelitelevisio|kaapeli]]- ja [[Maksutelevisio|taivaskanavien]] pelättiin vievän Ylen ja MTV:n katsojia. Lisäksi MTV pelkäsi vuonna [[1985]] aloittaneiden [[Paikallisradio Suomessa|paikallisradioiden]] uhkaavan sen mainosmyyntiä.<ref>Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 105; ISBN 978-952-222-339-5</ref> Vastatoimena muuttunutta mediakenttää kohtaan Yle, MTV ja [[Nokia Oy]] perustivat Oy Kolmostelevisio Ab:n marraskuussa 1985.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Yle ja MTV hankkivat jo ohjelmaa Kolmoskanavalle| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =26.11.1985 | Sivut =8 | Viitattu =31.7.2018}}</ref> Kolmoskanava aloitti täysipainoiset lähetyksensä 1. syyskuuta [[1987]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kolmosesta kanava yli miljoonalle| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =1.9.1987| Sivut =49 | Viitattu =31.7.2018}}</ref><ref>Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 199; ISBN 978-952-222-339-5</ref>
 
Syksyllä 1988 MTV alkoi olla taloudellisissa vaikeuksissa Kolmoskanavan kanssa mainosrahoista kilpailemisen ja mainosajan vähentyneen myynnin johdosta. Ratkaisuna ongelmaan sovittiin kesäkuussa 1989, että Kolmoskanava myydään MTV:lle tytäryhtiöksi, ja että MTV siirtyy lähettämään ohjelmiaan Kolmoskanavalle 1993 mennessä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Hallintoneuvosto sinetöi television uuden kanavajaon| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta =10.6.1989 | Sivut =12 | Viitattu =31.7.2018}}</ref>
Huhtikuussa 1993 TV1:n kanavajohtaja [[Aarno Kaila]] esitteli korjaustoimenpiteenä uuden organisaatiomallin, jossa muun muassa [[Ere Kokkonen]] sai lähteä fiktiolinjan johdosta. Vuonna 1994 Ylen pääjohtaja [[Reino Paasilinna]] esikuntineen vaihdettiin toimitusjohtaja [[Arne Wessberg]]iin, joka nimitti Ylen uudessa 1.4.1994 voimaan astuneessa organisaatiossa koko televisiotoiminnan uudeksi johtajaksi entisten kanavajohtajien tilalle [[Kolmoskanava]]n nousuun saaneen [[Heikki Lehmusto]]n.<ref name=ekv1994/><ref name=yea/> Yhden johtajan alaisuudessa TV1 ja TV2 alettiin profiloida toisistaan erottuviksi kanaviksi. Kakkoskanavan faktapainotteisuus alkoi vaihtua elokuviin, televisiosarjoihin sekä muihin viihde- ja harrastusohjelmiin.<ref name=hellman/>
 
==Kanavauudistus==
Kanavauudistus tapahtui suunnitellusti [[Uusivuosi|uutenavuotena]] 1993. Kanavauudistus lisäsi vuoden 1993 ensimmäisinä viikkoina televisionkatselua, mutta pudotti rajusti Ylen katsojamääriä, kun taas uuden MTV3-kanavan osuus katsojista nousi 43 prosenttiin.<ref name="suosittu">{{Lehtiviite | Otsikko = MTV-konserni kohensi tulostaan | Tekijä =Jokela, Marko Samuli | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =5.2.1994| www =https://www.hs.fi/talous/art-2000003305514.html | www-teksti = HS arkisto (maksullinen) | Viitattu =17.12.2017}}</ref> Uuden kaupallisen kanavan uutuudenviehätyksen ohella syynä oli Ylen epäonnistuminen ohjelmistonsa uudistamisessa. TV1:n alkuiltojen sekavaksi ja väkinäiseksi koettu makasiiniohjelma ''Suomen Televisio'' sai paljon odotettua vähemmän katsojia, vain 150&nbsp;000–300&nbsp;000.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = TV 1 hävisi alkuillan katsojakilpailun | Tekijä =Karjalainen, Jussi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =25.1.1993| www = http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003207900.html | www-teksti = HS arkisto (maksullinen) | Viitattu =1.1.2017 }}</ref> Samoin tuttujen puoli yhdeksän iltauutisten muuttaminen klo 20–21 kestäväksi ''Uutistunniksi'' epäonnistui täysin, ja jo maaliskuussa 1993 iltauutiset palautettiin vanhalle paikalleen klo 20.30.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/06/koiratkin-ulvoivat-kun-uutistunti-alkoi | Nimeke = Koiratkin ulvoivat, kun Uutistunti alkoi | Julkaisija = Yle Elävä Arkisto |Tekijä = Himberg, Petra| Ajankohta = 6.3.2013 | Viitattu = 1.1.2017}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kansa käski uutiset takaisin paikoilleen - Muutokset pakottavat miettimään uusiksi myös Suomen television | Tekijä =Hakkarainen, Kaisa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta =27.1.1993| www =https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000003208666.html | www-teksti = HS arkisto (maksullinen) | Viitattu =19.6.2018}}</ref> Iltauutisten katsojamäärä palautui pian alle puolen miljoonan tasosta yli miljoonaan. Keväällä 1993 tehdyssä kyselyssä niukka enemmistö suomalaisista (54 %) piti kanavauudistusta sinänsä onnistuneena, mutta peräti 31 prosentin mielestä Ylen ykköskanavan ohjelmat olivat sen yhteydessä huonontuneet.<ref name=ekv1994>{{Kirjaviite | Tekijä = Apunen, Matti | Nimeke = Elävän kuvan vuosikirja 1994| Vuosi = 1994 | Luku = Näin sen näin 1993 | Sivu = 50, 53, 57, 71, | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Isbn = 951-37-1245-1 }}</ref><ref name=yea>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/vuosisadan-kanavauudistus | Nimeke = Vuosisadan kanavauudistus | Julkaisija = Ylen Elävä Arkisto |Tekijä = Lindfors, Jukka| Ajankohta = 8.9.2006 | Viitattu = 1.1.2017}}</ref>
 
Huhtikuussa 1993 TV1:n kanavajohtaja [[Aarno Kaila]] esitteli korjaustoimenpiteenä uuden organisaatiomallin, jossa muun muassa [[Ere Kokkonen]] sai lähteä fiktiolinjan johdosta. Vuonna 1994 Ylen pääjohtaja [[Reino Paasilinna]] esikuntineen vaihdettiin toimitusjohtaja [[Arne Wessberg]]iin, joka nimitti Ylen uudessa 1.4. huhtikutua 1994 voimaan astuneessa organisaatiossa koko televisiotoiminnan uudeksi johtajaksi entisten kanavajohtajien tilalle [[Kolmoskanava]]n nousuun saaneen [[Heikki Lehmusto]]n.<ref name=ekv1994/><ref name=yea/> Yhden johtajan alaisuudessa TV1 ja TV2 alettiin profiloida toisistaan erottuviksi kanaviksi. Kakkoskanavan faktapainotteisuus alkoi vaihtua elokuviin, televisiosarjoihin sekä muihin viihde- ja harrastusohjelmiin.<ref name=hellman/>
 
==Lähteet==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
[[Luokka: Yleisradio]]
3 340

muokkausta