|
[[Tiedosto:Vereinigte Ostindische Compagnie bond.jpg|thumb|[[Hollannin Itä-Intian kauppakomppania]]n [[7. marraskuuta]] [[1623]] liikkeelle laskema 2400 floriinin nimellisarvoinen joukkovelkakirjalaina.]]
'''Joukkovelkakirja''' ('''JVK''') on usealta yksityiseltä tai institutionaaliselta sijoittajalta kerätyn lainasumman[[Joukkolaina|joukkolainan]] vakuudeksi annettu [[velkakirja]]. Velallinen antaa joukkovelkakirjan todistukseksi jokaiselle velan omistajalle heidän osuuttaan vastaan. Joukkovelkakirjassa on yleensä [[korko]]jen ja [[pääoma]]n maksua vastaan annettavat lipukkeet, jotka leikataan [[sakset|saksilla]] irti joukkovelkakirjasta.
Nykyisin paperimuotoinen joukkovelkakirja on harvinainen.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Sijoittajan korko-opas|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Pörssisäätiö}}</ref>
Tavallisia joukkovelkakirjoja ovat [[debentuuri]] ja [[obligaatio]].<ref name="sinkko" />
'''Joukkovelkakirjalaina''' eli '''joukkolaina''' voidaan laskea liikkeeseen myös [[arvo-osuus|arvo-osuuksina]].
Joukkovelkakirjalainat ovat suosittuja suuryritysten ja julkishallinnon rahoitusmuotoja. Joukkovelkakirjalainojen omistamisesta tekee suosittua lainojen verrattain [[likvidi|likvidit]] markkinat. Jälkimarkkinoilla joukkovelkakirjan arvo riippuu erityisesti lainaan liittyvistä luottotappioriskeistä sekä markkinakorkojen muutoksista.
== Joukkovelkakirjalaina ==
Tyypillisessä joukkovelkakirjalainassa eli joukkolainassa lainan liikkeellelaskija sitoutuu maksamaan tiettynä ajankohtana joukkovelkakirjalainan omistajalle lainan [[Nimellisarvo|nimellisarvoa]] vastaavan summan. Usein joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskija maksaa lainan omistajille myös korkoa laina-aikana. Esimerkiksi Suomen valtion 23. maaliskuuta 2006 liikkeelle laskemassa tuotto-obligaatiolainassa valtio sitoutuu maksamaan lainan omistajalle 23. elokuuta 2009 lainan nimellisarvoa vastaavan summan ja lisäksi 2,6 prosentin vuosittaisen koron 23. elokuuta kunakin vuonna laina-ajan kuluessa.
Laina [[kuponkikorko]] lasketaan nimellisarvosta.<ref name="evli">{{Verkkoviite|osoite=https://www.evli.com/fi/footer/sanasto.html|nimeke=Sijoittajan slangisanasto|tekijä=|julkaisu=www.evli.com|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-02-18}}</ref> Todellinen eli [[efektiivinen korko]] riippuu lainan [[emissio|emissiokurssista]] eli hinnasta, jonka lainan ostaja maksaa lainasta. Mikäli lainan emissiokurssi on 100 prosenttia, maksaa lainan ostaja lainasta sen nimellisarvon. Jos emissiokurssi on vähemmän kuin 100 prosenttia, maksaa lainan ostaja lainasta vähemmän kuin sen nimellisarvon.
'''Nollakuponkilaina''' tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa, jolle ei makseta korkoa. Sijoittaja saa tuottonsa myynti- ja ostohinnan erotuksena. Nollakuponkilainan emissiokurssi alittaa nimellisarvon.<ref name="sinkko">{{Lehtiviite|Tekijä=Sinkko, Erkki ym.|Otsikko=Sanastoa|Julkaisu=Markat tuottamaan. Piensijoittajan opas|Ajankohta=1987|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Otava}}</ref>
'''Yleisölaina''' tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa, jota myydään yleisölle eikä vain tietylle kohderyhmälle.<ref name="sinkko" />
Joukkovelkakirjalainan laina-aikaa kutsutaan sen juoksuajaksi.<ref name="sinkko" />
== Historia ==
[[Venetsia]]laiset kehittivät joukkovelkakirjamarkkinat 1110-luvun lopulla.
== Katso myös ==
* [[DebentuuriJoukkolaina]]
* [[Obligaatio]]
* [[Velkakirja]]
| 