Ero sivun ”Ylivieska” versioiden välillä

Ylivieskan seutu kuului aluksi [[Kalajoki|Kalajoen seurakuntaan]]. Päätös oman kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin jo 1643, mutta vasta kymmenen vuotta myöhemmin valmistui seurakunnan [[Ylivieskan kirkko|oma kirkko]] [[Haapaniemi|Haapaniemelle]]. Itsenäiseksi seurakunnaksi Ylivieska erotettiin 1861, mikä toteutui 1875. Ylivieskan kunta perustettiin 1867. Kunnalliselämä virisi nopeasti erityisesti kirjailija [[Pietari Päivärinta|Pietari Päivärinnan]] ansiosta. Ylivieskan [[kanttori]]na 40 vuotta toiminut Päivärinta oli kuntakokouksen puheenjohtaja 1869–1872 ja 1875–1887. Hän oli perustamassa pitäjän ensimmäistä [[kirjasto]]a (1869) ja [[kansakoulu]]a (1879). Kalajokilaisten pappien ja talollisten vastuksen vuoksi oma pappi saatiin kuitenkin vasta 1862. Ylivieskan kirkko rakennettiin 1786 ja korjattiin nykyiseen asuunsa läänin rakennuskonttorin esimiehen [[Julius Basilier]]in piirustusten mukaan 1892. Korjausten mukana kirkon alkuperäinen ulkoasu muuttui lähes täysin.<ref name="Finlandia8" /> Vuoden 2016 maaliskuussa kirkko paloi maan tasalle [[Tuhopoltto|tuhopoltossa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/a1458963249444|nimeke=Mies otettu kiinni Ylivieskan puukirkon tuhopoltosta epäiltynä – Kirkkoherra: ”Mitään ei saatu pelastettua”|julkaisu=HS.fi|viitattu=26.3.2016}}</ref>.

 

 

Kalajokilaaksosta muodostui yksi [[Herännäisyys|herännäisyyden]] keskuspaikoista 1800-luvun alkupuolella. [[Pohjanmaa]]n herännäisyyden johtomiehinä olivat [[Niilo Kustaa Malmberg]] ja Ylivieskan [[kappalainen]] [[Jonas Lagus]]. Maakunnan heränneet perustivat 1920 Raudaskylään kristillisen opiston, joka on Suomen suurin kristillinen kansanopisto ja -korkeakoulu. [[Raudaskylän kristillinen opisto]] kokoaa vuosittain noin 200 [[opiskelija]]a eri puolilta Suomea.<ref name="Finlandia8" />