Ero sivun ”Modernisaatio” versioiden välillä

'''Modernisaatio''' on käsite, jolla viitataan yhteiskunnan muuttumiseen tietyiltä piirteiltään nykyisen [[länsimaat|länsimaisen]] yhteiskunnan kaltaiseksi. Yleensä modernismin[[modernismi]]n katsotaan alkavan [[teollistuminen|teollistumisesta]], ja siihen liitetään tavallisesti [[kaupungistuminen]], yhteiskunnan toimialojen eriytyminen, [[tiede|tieteen]] ja [[tekniikka|tekniikan]] arvostuksen kasvu, kansalaisten koulutustason kohoaminen, laajentunut osallistuminen politiikkaan[[politiikka]]an, pidentynyt elinikä sekä alentunut syntyvyys. Modernisaatioon kuuluu myös yksilöiden ajattelutavan muuttuminen [[individualismi|individualistisemmaksi]] sekä perinteisten sosiaalisten siteiden muuttuminen modernia yhteiskuntaa vastaaviksi.

Modernisaatioon kuuluu yksilöiden ajattelun muutos individualistisemmaksi, ja samalla sosiaalisen organisaation muutos. Keskeinen osa modernisaatiota on myös talouden modernisoituminen, johon sisältyy [[teollistuminen]] (modernisaatio on neutraali käsite sen suhteen, tapahtuuko talouden muutos [[markkinatalous|markkinataloutta]] vai suunnitelmataloutta kohti. Esimerkiksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] modernisaatio vietiin läpi suunnitelmatalouden keinoin). [[Demokratia]] lasketaan usein yhdeksi modernisaation piirteeksi, toisaalta monet maat näyttävät modernisoituneen ilman demokratiaa. Joka tapauksessa poliittisen organisaation muutos [[rationalismi|rationaalisemmaksi]] (ja ilmeisesti [[byrokratia|byrokraattisemmaksi]]) on osa modernisaatiota. Modernisaatio teollistumisen kanssamyötä on siis valtava muutos yksilöiden elämässä ja yhteiskunnan tasolla.

Modernisaatio on myös [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteellinen]] teoria, joka oli suosittu varsinkin 1950- ja 1960-luvuilla. Se kuuluu ainakin [[sosiologia]]n, [[valtio-oppi|valtio-opin]], [[kansantaloustiede|taloustieteen]], [[sosiaalihistoria]]n ja [[kehitysmaatutkimus|kehitysmaatutkimuksen]] piiriin. Teorian kuuluisin edustaja oli USA:lainenyhdysvaltalainen [[Walt Rostow]] (1916-2003), joka laati näkemyksen kehityksen vaiheista, jotka kaikki menestyvät valtiot tulevat käymään läpi. Myös esimerkiksi [[Karl Marx]]in teoria yhteiskunnan kehityksestä voidaan nähdä modernisaatioteoriana.

Aiemmin kaikkien [[kehitysmaa|kehitymaiden]] haluttiin modernisoituvan ja teollistuvan. Jotkut kehitysmaat ovatkin onnistuneet tässä (lähinnä [[Kaakkois-Aasia]]ssa), vaikka useimmat epäonnistuivat. Tällä hetkellä esimerkiksi [[Kiina]] ja muutamat muut Etelä- tai Itä-Aasian maat ovat voimakkaasti pyrkimässä kohti modernisaatiota. Nykyään kansainvälinen yhteisö ([[YK]], [[Maailmanpankki]], [[OECD]]) puhuu ennemmin "köyhyyden vähentämisestä", joka tarkoittaa talouden vakauttamista kasvua varten ja suoraan sosiaalisiin tavoitteisiin keskittyviä ohjelmia. Siihen ei sisälly esimerkiksi teollistamispolitiikkaa. Käytännön ilmiönä modernisaatio on siis kuitenkin yhä keskeinen osa maailmaa, koska monet maat tavoittelevat sitä.

Modernisaatiota on arvosteltu voimakkaasti etnosentrismistä[[etnosentrismi]]stä. Kriitikot sanovat myös, että modernisaation tavoittelu on aiheuttanut kärsimyksiä kehitysmaiden ihmisille. Perinteisesti modernisaatio on ollut sekä oikeiston[[oikeisto]]n että vasemmiston[[vasemmisto]]n kannattama hanke, mutta monet radikaalit[[radikaali]]t ajattelijat saattavat hylätä koko modernisaation. Modernisaation vastakkaisena aatteena voidaan pitää [[kehityskritiikki|kehityskritiikkiä]] ja [[post-development]]ia.

Modernisaation suurimpina ongelmina on pidetty [[luonnonvarat|luonnonvarojen]] riittävyyttä. Miten käy, jos suuret kehitysmaat teollistuvat ja alkavat käyttää yhtä paljon luonnonvaroja kuin länsimaat? Monien mielestä "kehittyneiden maiden" nykyinen kehitysmalli ei ole riittävä, vaan niiden pitäisi pyrkiä luomaan vähemmän luonnonvaroja käyttävä yhteiskunta.

Oleellinen kysymys on, että mitä kehitysmaiden ihmiset todella haluavat - modernisaatiota vai jotain muuta? Useimmat kehitysmaiden ihmiset haaveilevat samanlaisesta materiaalisesta elämäntasosta ja päivittäisen elämän helppoudesta, mitäjoka länsimaalaisillalänsimaisilla ihmisillä on. Toisaalta on olemassa myös monia [[Alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] ryhmiä, jotka kokevat integraationsulauttamisen viralliseen talouteen uhkana omalle perinteiselle elämänmuodolleen, johon he ovat kiintyneitä.