Ero sivun ”Nauvo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hallinnollinen keskus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27:
Kunta oli [[kaksikielinen]]. Asukkaista 70 prosenttia puhui [[äidinkieli|äidinkielenään]] [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja 29 prosenttia [[suomen kieli|suomea]] vuonna 2008.
==Historiaa==
Nauvon pohjoisilta saarilta on löydetty [[pronssikausi|pronssikauden]] aikaisia [[hiidenkiuas|hiidenkiukaita]], ja useilla muilla saarilla on myöhemmiltä ajoilta peräisin olevia ns. ryssänuuneja ja [[jatulintarha|jatulintarhoja]]. Vanhasta suomalaisasutuksesta kertovat muiden muassa kylännimet Kivis, Mielis, Poutuis ja Sydänperä. Tämä viittaa siihen, että seutu oli varsinaissuomalaisten nautinta-aluetta ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden saapumista. Asiakirjoissa Nauvon pitäjä mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1395.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 342–348. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref>
[[Parainen#Parainen|Parainen]], Nauvo, [[Korppoo]], [[Houtskari]] ja [[Iniö]] yhdistyivät vuoden [[2009]] alussa uudeksi [[Länsi-Turunmaa]]n kaupungiksi,<ref name="yle20070627">{{verkkoviite| Osoite=http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=253199 |Nimeke=Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta| Julkaisija=[[Yleisradio|YLE Uutiset]]| Ajankohta=[[27. kesäkuuta]] [[2007]] kello 17:20| Viitattu=27.6.2007}}</ref> jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin [[Parainen|Paraisiksi]]. Nauvossa on vilkas satama, esimerkiksi [[Airisto]]lta sopivan päivämatkan päässä.
| |||