Ero sivun ”Pohjoisnapa” versioiden välillä

Jään paksuus pohjoisnavalla vaihtelee yleensä 2–4 metrin välillä, mutta jääröykkiöiden kohdalla jää on jopa 30 metriä paksu. Kesällä jää on suurin piirtein puolet talvista ohuempi. Kiintojää kulkee merivirtojen mukana 2–8 kilometriä vuorokaudessa, nopeimmillaan 40&nbsp;km/vrk. Nopeus riippuu muun muassa veden syvyydestä, jolla on vaikutusta merivirtoihin. Pohjoisnavalle on mahdollista kulkea myöspääsee [[jäänmurtaja]]lla. Pohjoisnavan ympäristön lauttajää- ja jäävuorialueen koot vaihtelevat vuodenaikojen ja vuosien mukaan huomattavasti. Pohjoinen napajää on viime vuosikymmeninä ollut kutistumaan päin, koska maapallon ilmasto on lämmennyt viime vuosisadan1900-luvun alusta lähtien. Tietokonemallien perusteella vuoteen [[2040]] mennessä jääpeite voi kadota kesän ajaksi kokonaan. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Marika M. Holland, Cecilia M. Bitz, and Bruno Tremblay| Nimeke=Future Abrupt Reductions in the Summer Arctic Sea Ice | Ajankohta= 11.12.2006 | Osoite=http://www.ucar.edu/news/releases/2006/arctic.shtml | Julkaisija=NCAR | Luettu= 13.12.2006 | Kieli= {{en}} }}</ref>

Pohjoisnapa eroaa etelänavasta siten, että etelänapa sijaitsee mantereella, pohjoisnapa merellä. Pinnalla kulkeville pohjoinen napameri jääröykkiöineen ja railoineen on erityisen vaikeakulkuista aluetta, ja siksi pohjoisnavalle on vaikeampi matkata kuin etelänavalle. [[Golfvirta]] lämmittää Huippuvuorten suunnassa olevan jäätikköalueen seutua. Pohjoisnavalla on ollut 1900-luvulta alkaen tutkimusasemia, jotka ajelehtivat merivirtojen mukana.