Ero sivun ”Tuvalu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) p →Lähteet: typo |
PtG (keskustelu | muokkaukset) päivityksiä |
||
Rivi 63:
Tuvalun naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Salomonsaaret]], [[Fidži]], [[Samoa]], [[Ranska]]lle kuuluva [[Wallis ja Futuna]] sekä [[Uusi-Seelanti|Uudelle-Seelannille]] kuuluva [[Tokelau]]. Tuvalu sijaitsee [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Kansainvälinen päivämääräraja]] kulkee Tuvalun alueen läpi, mutta kaikki yhdeksän atollia sijaitsevat sen länsipuolella.<ref name="cia" /> Niutaolla on suolapitoinen [[järvi]].<ref>Stanley, s. 587.</ref>
Tuvaluun kuuluu yhdeksän asutettua [[atolli]]a ja riuttasaarta. [[Funafuti]], [[Nukufetau]], [[Nui]] ja [[Nanumea]] koostuvat suuresta [[laguuni]]sta, jota ympäröi [[koralliriutta]]. [[Nanumaga]], [[Niulakita]], [[Niutao]] ja [[Vaitupu]] ovat puolestaan yksittäisiä korallisaaria.<ref name="milan21">Milan & Oakes & Campbell, s. 21.</ref> Yhteensä Tuvalulla on 129 saarta. Jokaista saarta ympäröi [[koralliriutta]] ja jokaisella saarella on [[laguuni]], joka on Funafutilla, Nanumealla, Nuilla, Nukufetaulla ja Nukulaelaella yhteydessä Tyyneenmereen.<ref name="stanley573">Stanley, s. 573.</ref>
Tuvalulla ei ole hallinnollisia alueita. Valtion pääkaupungiksi ilmoitetaan lähteestä riippuen joko Funafuti (tärkein atolli), [[Fongafale]] (tärkein saari) tai [[Vaiaku]] (tärkein kylä). Kaikki hallinnolliset rakennukset sijaitsevat Vaiakussa.<ref name="cia" /> Tuvalun nimi tulee kahdeksasta alkujaan asutusta atollista, sillä Tuvalu tarkoittaa [[Tuvalun kieli|tuvaluksi]] ”kahdeksaa saarta”.<ref>Cole, s. 520</ref>
Rivi 71:
=== Ilmasto ja merenpinnan nousu ===
[[Tiedosto:Tuvalu Funafuti atoll beach.jpg|thumb|Ranta Funafuti-atollilla aurinkoisena päivänä.]]
Tuvalu sijaitsee kuumalla ja kostealla [[trooppinen vyöhyke|trooppisella vyöhykkeellä]]. [[Kuivakausi]] on toukokuusta lokakuulle ja [[sadekausi]] marraskuusta huhtikuulle.<ref name="milan21"/>
Vuoden keskilämpötila on noin 30 °C. Lämpötilan vaihtelu on pientä, vaikka sää onkin maaliskuusta lokakuulle keskimäärin hieman viileämpi.<ref name="geography"/> Funafutin ja muiden eteläisten saarten [[sadanta]] on noin 3 400 millimetriä, kun se [[Nanumea]]lla ja muilla pohjoisilla saarilla on noin 2 900 millimetriä.<ref name="milan21"/> [[Trooppinen hirmumyrsky|Taifuunit]] ovat Tuvalulla harvinaisia, sillä saaret sijaitsevat niiden pääasiallisen esiintymisalueen ulkopuolella. Vakavia taifuuneja on saarille iskenyt vuosina 1894, 1972 ja 1990.<ref name="geography">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.thecommonwealth.org/YearbookInternal/139426/geography/ | Nimeke =Tuvalu - Geography | Julkaisija =Commonwealth Secretariat | Viitattu =12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref>
Koska Tuvalu sijaitsee korkeimmillaankin vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, saaret ovat [[merenpinnan nousu]]n takia uhassa joutua kokonaisuudessaan veden alle. Tuvalulla tehtyjen mittausten mukaan merenpinta alueella on noussut 2000-luvulla === Eläimistö ja kasvisto ===
Rivi 138 ⟶ 140:
<!--''Pääartikkeli: [[Tuvalun talous]]''-->
=== Talous ===
Tuvalun bruttokansantuote on kasvanut tasaisesti 1980-uluvun alun jälkeen, mutta maan taloutta koettelevat helposti erilaiset kriisit. Tuvalun syrjäisen sijainnin takia kansainvälinen kaupankäynti ja matkailu ovat haastavia, minkä takia maan talous tukeutuu pitkälti ulkomaalaisiin rahalähteisiin ja erilaisiin avustuksiin.<ref name="milan26"/> Peräti kolmannes Tuvalun bruttokansantuotteesta muodostui 1990-luvulla rahalähetyksistä, mutta [[Banaba]]n ja [[Nauru]]n [[fosfaatti]]kaivosten sulkemisen jälkeen niiden osuus on pienentynyt. Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan 40 prosenttia kotitalouksista oli vuoden 2011 aikana saanut rahalähetyksiä. Niiden pääsääntöiset lähteet ovat merenkulkijat, työntekijävaihtoon osallistuvat kausityöntekijät ja pysyvästi ulkomaille asettuneet tuvalulaiset.<ref>Milan & Oakes & Campbell, s. 29.</ref> Tuvalun [[rahayksikkö]] Tuvalun dollari on sidottu [[Australian dollari]]n arvoon.<ref name="usstate"/>
Tuvalun pääelinkeino on [[kalastus]], ja se muodostaa maatalouden kanssa 60 prosenttia Tuvalun bruttokansantuotteesta. Maa myy kalastuslisenssejä [[Taiwan]]ille, [[Japani]]lle, [[Etelä-Korea]]lle, [[Uusi-Seelanti|Uudelle-Seelannille]] ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloille]].<ref>Milan & Oakes & Campbell, s. 28.</ref> Tuvalulla on myös oma kuuden aluksen kalastuslaivasto. Lisenssialukset pyydystivät vuonna 2015 Tuvalun [[Yksinomainen talousvyöhyke|yksinomaiselta talousvyöhykkeeltä]] 81 700 tonnia [[Tonnikalat|tonnikaloja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wcpfc.int/file/73175/download?token=awM8jLEQ| Nimeke = Tuvalu: Annual Report to the Western Central Pacific Fisheries Commission| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Western Central Pacific Fisheries Commission| Viitattu = 28.7.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Tuvalulla turistien määrää vähentää muun muassa saarten syrjäinen sijainti. Yhteensä saarilla käy noin tuhat vierailijaa vuodessa.<ref>McKinnon, s. 543</ref> Saarten ainoa hotelli on [[Funafuti]]lla sijaitseva [[Vaiaku Lagi Hotel]].<ref>Cole, 531</ref> Sen omistaa Tuvalun hallitus. Lisäksi saarilla on vierasmajoja.<ref>Cole, s. 528</ref> Tuvalulla turisteille terveysriskeinä ovat esimerkiksi [[kolera]], [[dengue-kuume]] ja [[tuberkuloosi]]. Alueelle matkustettaessa on yleensä järkevää ottaa esimerkiksi [[hepatiitti A]] -rokote.<ref name="wd">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.wrongdiagnosis.com/travel-health/tuvalu.htm| Nimeke= Tuvalu : Travel Health| Julkaisu = WrongDiagnosis.com| Julkaisija = Health Grades Inc| Viitattu= 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ainoa sairaala sijaitsee Funafutilla. Tuvalulla ei ole juuri turistinähtävyyksiä. Monet turistit tulevat [[sukellus|sukeltamaan]]; tärkeimpiä kohteita ovat Funafutin laguuni ja kuuden pikkusaaren muodostama Funafutin luonnonsuojelualue.<ref name="pure"/> Muita turistien suosimia kohteita ovat kansallinen kirjasto ja naisten käsityökeskus, jotka molemmat sijaitsevat Funafutilla, sekä Nanumean kirkontorni, josta on hienot näköalat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tuvalu.southpacific.org/ | Nimeke=Tuvalu | Julkaisu =Moon Handbooks South Pacific | Tekijä =David Stanley | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Vuonna 1987 [[Australia]]n, [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] perustama [[Tuvalu Trust Fund]] -säätiö, jota tukevat myös [[Japani]] ja [[Korean tasavalta|Etelä-Korea]], antaa Tuvalulle vuosittain merkittäviä rahasummia.<ref name="cia" />
Vuonna 1998 Tuvalu alkoi kerätä voittoja suuntanumeronsa käytöstä maksullisiin puhelinnumeroihin ja vuonna 2000 [[.tv]]-verkkotunnuksen vuokraamisesta.<ref name="timeline"/>
=== Liikenne ===
Tuvalulla on vasemmanpuoleinen liikenne. Maaliikenteen suosituimpia ajoneuvoja ovat polkupyörät, moottoripyörät ja mopedit. Funafutilla on taksi- ja minibussipalveluita.<ref name="mckinnon553">McKinnon, s. 553</ref><ref name="Bcannon
Tuvalun tärkeimpien atollien välillä kulkee rahtilaivat ''Nivaga II'' ja ''Manu Folau'', jotka tekevät matkan myös [[Suva]]an Fidžille kolmen kuukauden välein. Alukset käyvät Tuvalun ulkosaarilla kolmen tai neljän viikon välein, ja matka Tuvalun eteläosiin kestää kolme tai neljä päivää ja pohjoisosiin viikon. Rahtilaivat pääsevät vain [[Funafuti]]lle ja [[Nukufetau]]lle, joissa on maan ainoat kunnon satamat. Muilla saarilla rahtilaivoista siirrytään pikkuveneisiin, jotka kuljettavat alukselta saarelle.<ref name="mckinnon553"/>
Saarten ainoa [[lentoasema]] on Funafutilla sijaitseva [[Funafutin kansainvälinen lentoasema]], jolta on säännöllisiä lentoja Fidžin pääkaupunkiin Suvaan
=== Tietoliikenne ===
Rivi 184 ⟶ 185:
[[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] tekemän arvion mukaan Tuvalun asukasluku heinäkuussa 2017 oli 11 192<ref name="Worldometers"/> Maailman itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurussa on vähemmän asukkaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2119rank.html?countryName=Tuvalu&countryCode=tv®ionCode=au&rank=223#tv| Nimeke= Country Comparison: Population| Julkaisu = World Factbook| Julkaisija = CIA| Kieli ={{en}} | Viitattu=8.10.2010}}</ref> Valtaosa asukkaista (noin 95 %) on luku- ja kirjoitustaitoisia. Lapsiväestön osuus koko Tuvalun väestöstä on 29,6 %. Tuvalun asukkaiden keski-ikä on noin 25 vuotta.<ref name="cia" />
Tuvalun väestönlaskennassa 2012 asukkaita oli 10 837. Asukasluku oli kasvanut 13,3 prosenttia kymmenessä vuodessa, ja asukkaista peräti 57 prosenttia asui Funafutin atollilla. Funafutin osuus asukasluvusta on kasvussa, koska sinne muuttaa asukkaita muilta saarilta.<ref name="migration22">Milan & Oakes & Campbell, s. 22.</ref> Funafutilla asui vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan 6 194 asukasta. Vaitupulla asukkaita oli 1 565. Pienin saarista oli 30 asukkaan Niulakita. Tuvalun väestötiheys on korkea, 423 asukasta neliökilometrilla. Suurin väestötiheys on Funafutilla, jossa asuu noin 2 220 henkilöä neliökilometriä kohden.<ref>Milan & Oakes & Campbell, s. 24.
Tuvalun väestö on nuorta, sillä [[mediaani]]-ikä on 24,1 vuotta ja noin kolmasosa asukkaista on alle 16-vuotiaita.<ref name="migration22"/> Sen sijaan 30-vuotaiden osuus väestöstä on pieni maastamuuton takia.<ref name="milan26">Milan & Oakes & Campbell, s. 26.</ref>
Tuvalun väestö on lähes yksinomaan [[polynesia]]laista alkuperää. Suurin osa muista on joko [[mikronesia]]laisia tai [[eurooppa]]laisia ja heidän jälkeläisiään. Tuvalulaisia asuu jonkin verran myös ulkomailla. Uudessa-Seelannissa asuu noin 2 000 tuvalulaista ja Fidžillä noin 500. Aiemmin tuvalulaisia asui töiden takia satoja myös Kiribatilla ja Naurulla. Naurun fosfaattikaivoksen lakkauttamisen jälkeen maassa työskennelleet noin 750 tuvalulaista palasivat vuonna 2003 kotimaahansa.<ref>Stanley, s. 577</ref>
| |||