Versio 23. kesäkuuta 2013 kello 01.46 muokkaa MerlIwBot (keskustelu \| muokkaukset) 131 404 muokkausta p Botti poisti: fr:Mai 1968 (strong connection between (2) fi:Opiskelijaliike and fr:Mouvements sociaux de 1968 en Allemagne et Europe de l'Est) ← Vanhempi muutos		Versio 27. heinäkuuta 2018 kello 23.27 muokkaa kumoa Amoigni (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 096 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 15: Aika: 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alkuvuodet. [[Saksan liittotasavalta\|Saksan Liittotasavallassa]] (Länsi-Saksa) 2.6.1967 [[Persia]]n [[shaahi]]n vastainen mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi ja poliisi [[Karl-Heinz Kurras]] ampui Freie Universität -yliopiston opiskelijan, mikä radikalisoi vasemmiston. Vasta 2000-luvulla paljastui, että Kurras oli [[Itä-Saksan]] [[Stasi]]n agentti ja Stasi lietsoi vastakkainasetteluja Länsi-Saksassa.<ref name=hs227>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/paivanlehti/22072018/art-2000005765440.html\|nimeke=Miksi Länsi-Berliinistä tuli vuoden 1968 kapinapesäke ja mitä siitä on jäljellä nyt? – HS kiersi hullun vuoden avainpaikat\|ajankohta=22.7.2018\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> [[Saksan liittotasavalta\|Saksan Liittotasavallassa]] opiskelijoiden mieliä kuohutti suurelta osin maan sisäpoliittinen tilanne. Maan poliittista päätöksentekoa hallitsi "kolmen suuren koalitio", johon kuuluivat sosiaalidemokraattinen puolue, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Opiskelijat katsoivat, että koska suuri liittouma hallitsi Bundestagia lähes 95 prosentin enemmistöllä, ei poliittisella oppositiolla ollut toimintatilaa. Toisaalta saksalaista opiskelijaliikettä askarruttivat yliopistojen voimakkaan autoritaarinen luonne, jossa opiskelijoilla ei ollut minkäänlaista hallinnollista valtaa yliopiston asioihin.▼ Vuonna 1968 vasemmisto-opiskelijat vaativat samaisella Freie Universität -yliopistolla yliopistouudistuksia vallankumoushengessä. Opiskelijaliikkeen johtohahmoja oli yliopistossa opiskellut [[Rudi Dutschke]].<ref name=hs227/> Saksalainen opiskelijaliike nivoutui pääosin sosialististen saksalaisten opiskelijaliiton ympärille (''Sosialistische Deutscher Studentenbund'', SDS), jonka rinnalla toimi hajanaisesti järjestäytynyt ulkoparlamentaarinen oppositio (''Ausser-Parlamentarische Opposition'', APO). SDS:än johtohahmo, karismaattinen [[Rudi Dutschke]] nähtiin usein myös APO:n johtajana.▼ ▲Saksalainen opiskelijaliike nivoutui pääosin sosialististen saksalaisten opiskelijaliiton ympärille (''Sosialistische Deutscher Studentenbund'', SDS), jonka rinnalla toimi hajanaisesti järjestäytynyt ulkoparlamentaarinen oppositio (''Ausser-Parlamentarische Opposition'', APO). Karismaattinen Dutschke oli SDS:än johtohahmo, ~~karismaattinen~~ja ~~[[Rudi Dutschke]]~~hänet nähtiin usein myös APO:n johtajana. ▲~~[[Saksan liittotasavalta\|Saksan Liittotasavallassa]] opiskelijoiden~~Opiskelijoiden mieliä kuohutti suurelta osin maan sisäpoliittinen tilanne. Maan poliittista päätöksentekoa hallitsi "kolmen suuren koalitio", johon kuuluivat sosiaalidemokraattinen puolue, kristillisdemokraatit ja liberaalit. Opiskelijat katsoivat, että koska suuri liittouma hallitsi Bundestagia lähes 95 prosentin enemmistöllä, ei poliittisella oppositiolla ollut toimintatilaa. Toisaalta saksalaista opiskelijaliikettä askarruttivat yliopistojen voimakkaan autoritaarinen luonne, jossa opiskelijoilla ei ollut minkäänlaista hallinnollista valtaa yliopiston asioihin. Saksalainen opiskelijaliike onnistui jossain määrin toteuttamaan koulutuspoliittisia tavoitteitaan ja Liittotasavallassa siirryttiin kolmikantaiseen yliopistohallintoon (edustuksessa ylempi henkilökunta, alempi henkilökunta ja opiskelijat, kullakin 1/3 äänivallasta). Opiskelijaliikkeestä ja Kurrasin tekemästä taposta sai alkunsa myös [[Punainen armeijakunta]] (RAF) -[[terroristi]]ryhmä.<ref name=hs227/> ==Aiheesta muualla==

Ero sivun ”Opiskelijaliike” versioiden välillä