Ero sivun ”Kahtaisioni” versioiden välillä

'''Kahtaisioni''' eli '''zwitterioni''' eli '''dipolaarinen ioni''' on [[molekyyli]], jossa on yksi tai useampi [[Happo|hapan]]- ja [[Emäs|emäksinen]] ryhmä. Näistä ryhmistä vähintään kaksi tai useampi on [[ioni|sähköisesti varautunut]] siten, että molekyylin kokonaisvaraus on nolla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://goldbook.iupac.org/Z06752.html|nimeke=zwitterionic compounds/zwitterions|tekijä=International Union of Pure and Applied Chemistry|Doi=/10.1351/goldbook.Z06752|julkaisu=goldbook.iupac.org|viitattu=2018-03-14}}</ref> Liuoksessa kahtaisionisuuteen pystyvät molekyylit esiintyvät kahtaisioneina ainoastaan [[Isoelektrinen piste|isoelektrisessä pisteessään]], eli tietyssä [[pH-arvo]]ssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Campbell, Mary K.|Nimeke=Biochemistry|Vuosi=2009|Sivu=54|Julkaisupaikka=Australia|Julkaisija=Thomson/Brooks/Cole|Tunniste=[[OCLC]]: 191767694|Isbn=0495390410}}</ref>

 

 

Happoryhmä saa varauksen luovuttamalla [[protoni]]n ([[Vety|H]]⁺) ja emäsryhmä luovuttamalla H⁺. Protonin luovutuksen ja vastaanoton voidaan ajatella tapahtuvan molekyylin sisällä ja siksi kahtaisioneita kutsutaan joskus nimellä '''sisäinen suola'''.<ref name=":0" /> Protonien siirto ei usein kuitenkaan tapahdu oikeasti suoraan molekyylin sisällä, vaan liuottimen kautta (liuotin luovuttaa ja vastaanottaa H⁺).

Kahtaisioneja ovat esimerkiksi [[aminohapot]]. Näissä on aina happoryhmänä toimiva [[karboksyylihappo]]ryhmä (&ndash;COOH) ja emäsryhmänä toimiva [[amiini]]ryhmä (&ndash;NH₂).<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/science/amino-acid|nimeke=amino acid|tekijä=|julkaisu=Encyclopedia Britannica|ajankohta=|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20180721102802/https://www.britannica.com/science/amino-acid|arkistoitu=2018-07-21|viitattu=2018-03-14}}</ref> [[Glysiini]] (kuvassa) on kahtaisioninen<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=P. G. Jönsson, Å ;. Kvick|Otsikko=Precision neutron diffraction structure determination of protein and nucleic acid components. III. The crystal and molecular structure of the amino acid α-glycine|Julkaisu=Acta Crystallographica Section B Structural Crystallography and Crystal Chemistry|Ajankohta=1972-06-15|Vuosikerta=28|Numero=6|Sivut=1827–1833|Doi=10.1107/s0567740872005096|Issn=0567-7408|www=http://scripts.iucr.org/cgi-bin/paper?S0567740872005096}}</ref> ja on [[pH]]:ltaan neutraalissa [[liuos|liuoksessa]] lähinnä kahtaisionimuodossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/1biochem/amino2.html|nimeke=The Amino Acids|julkaisu=chemed.chem.purdue.edu|arkisto=https://web.archive.org/web/20170211160825/http://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/1biochem/amino2.html|arkistoitu=2017-02-11|viitattu=2018-03-14}}</ref>