Ero sivun ”Kahtaisioni” versioiden välillä

'''Kahtaisioni''' (myöseli '''zwitterioni''' taieli '''dipolaarinen ioni''') on [[molekyyli]], jossa on yksi tai useampi [[happo]]<nowiki/>ryhmähapan- ja [[emäs]]<nowiki/>emäksinen ryhmä. Näistä vähintään kaksi tai useampi ryhmä on varautunut siten, että molekyylin kokonaisvaraus on nolla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://goldbook.iupac.org/Z06752.html|nimeke=IUPAC Gold Book - zwitterionic compounds/zwitterions|tekijä=International Union of Pure and Applied Chemistry|Doi=/10.1351/goldbook.Z06752|julkaisu=goldbook.iupac.org|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Molekyyli esiintyy kahtaisionina ainoastaan [[Isoelektrinen piste|isoelektrisessä pisteessään]], eli tietyssä pH-arvossa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Campbell, Mary K.|Nimeke=Biochemistry|Vuosi=2009|Sivu=54|Julkaisupaikka=Australia|Julkaisija=Thomson/Brooks/Cole|Tunniste=[[OCLC]]: 191767694|Isbn=0495390410|www=https://www.worldcat.org/oclc/191767694}}</ref> Kahtaisioniset aineet ovat [[Amfoteerisuusamfoteerisuus|amfoteerisiäamfoteeri]]siä (toimivat happoina ja emäksinä) ja jos liuoksen pH menee yli tai alle isoelektrisen pisteen pH:n, alkaa liuoksessa esiintymään merkittävissä määrin myös negatiivisesti tai postiviisesti varautuneita molekyylejä.

Happoryhmä saa varauksen luovuttamalla [[Protoni|protoninprotoni]]n ([[Vety|H]]⁺) ja emäsryhmä luovuttamalla H⁺. Protonin luovutuksen ja vastaanoton voidaan ajatella tapahtuvan molekyylin sisällä ja siksi kahtaisioneita kutsutaan joskus nimellä '''sisäinen suola'''.<ref name=":0" /> Protonien siirto ei usein kuitenkaan tapahdu oikeasti suoraan molekyylin sisällä, vaan liuottimen kautta (liuotin luovuttaa ja vastaanottaa H⁺).

Tyypillisiä kahtaisioneja ovat [[aminohappo|aminohapot]],. joissaNäissä on aina sekä happoryhmänä toimiva [[Karboksyylihapot|karboksyylihappo]]<nowiki/>ryhmä (&ndash;COOH), että emäsryhmänä toimiva primäärinen [[Amiinit|amiini]]<nowiki/>ryhmä (&ndash;NH₂).<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/science/amino-acid|nimeke=amino acid {{!}} Definition, Structure, & Facts|tekijä=|julkaisu=Encyclopedia Britannica|ajankohta=|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20180721102802/https://www.britannica.com/science/amino-acid|arkistoitu=2018-07-21|viitattu=2018-03-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> [[Glysiini]] (kuvassa) on kahtaisioninen<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=P. G. Jönsson, Å ;. Kvick|Otsikko=Precision neutron diffraction structure determination of protein and nucleic acid components. III. The crystal and molecular structure of the amino acid α-glycine|Julkaisu=Acta Crystallographica Section B Structural Crystallography and Crystal Chemistry|Ajankohta=1972-06-15|Vuosikerta=28|Numero=6|Sivut=1827–1833|Doi=10.1107/s0567740872005096|Issn=0567-7408|www=httpshttp://doiscripts.iucr.org/10.1107cgi-bin/paper?S0567740872005096|Kieli=en}}</ref> ja on [[pH]]:ltaan neutraalissa [[liuos|liuoksessa]] lähinnä kahtaisionimuodossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/1biochem/amino2.html|nimeke=The Amino Acids|julkaisu=chemed.chem.purdue.edu|arkisto=https://web.archive.org/web/20170211160825/http://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/1biochem/amino2.html|arkistoitu=11.2.2017|viitattu=2018-03-14}}</ref>

* [[Amfolyytti]]