Ero sivun ”Ristimäen seisake” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lauserakenteita muutettu.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 2:
'''Ristimäen seisake''' oli [[rautatieliikennepaikka]] [[Tampere–Haapamäki-rata|Tampere–Haapamäki–radalla]] kuuden kilometrin päässä [[Haapamäen rautatieasema]]lta etelään päin mentäessä. Ristimäen pysäkkirakennus valmistui 1946.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=778341|nimeke=Rautatierakennusten piirustusarkisto|julkaisu=Digitaaliarkisto|julkaisija=Kansallisarkisto|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Ristimäen seisake avattiin 1947 ja lakkautettiin 1979. Matkustajaliikenne lopetettiin 28. toukokuuta 1978, tavaraliikenne oli lopetettu jo 1972.<ref>[http://vaunut.org/haku/liikennepaikat?m=1&n1=ristim%C3%A4ki&sc=5&so=0 Liikennepaikat. Vaunut.org]</ref>
 
Haapamäen kautta kulkevilla yksiraiteisillaradoilla rataosillaoli liikenne oli huipussaan 1940–1960-luvuilla. Kun yksiraiteisilla rataosilla risteysaseman viereinen junanlähetysväli oli pitkä, tämä viivästytti junien tuloa risteysasemalle ja lähtöä sieltä. Ristimäki rakennettiin junakohtauspaikaksi Kolhon ja Haapamäen välille, helpottamaan Haapamäen ratapihan ruuhkaa. Pääraiteen viereen rakennettiin kohtausraide. Liikenteen ohjauslaitteena oli mekaaninen kampiasetinlaite ja vaihteet olivat keskitetty asetinlaitteesta käännettäväksi, siten junanlähettäjä pystyi hoitamaan kohtaukset joustavasti.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Rautatiehallitus|Nimeke=Valtionrautatiet 1937-1962|Vuosi=1962|Sivu=138|Julkaisija=Rautatiehallitus, Helsinki}}</ref> Asetinlaitepukki on nykyisin museoituna [[Suomen Rautatiemuseo]]ssa.{{Lähde}}
 
Pysäkkirakennuksen lisäksi junankohtauspaikalle rakennettiin asunnot koko henkilökunnalle.<ref name=":0" /> Ristimäessä oli ratavartijan mökki ja neljän perheen rivitalo.<ref name="kartta1960" />