Ero sivun ”Uskonpuhdistus Ruotsissa” versioiden välillä

[[Renessanssi]]ajan [[paavi]]t [[Aleksanteri VI]], [[Julius II]] ja [[Leo X]] eivät olleet kiinnostuneita niinkään kristinuskosta vaan rahasta sekä vallasta ja [[anekauppa]] kuvaakin tilannetta. [[31. lokakuuta]] [[1517]] [[Augustinolaiset|Augustinolais]][[munkki (uskonto)|munkki]] Luther kirjoitti tuttavilleen ja muutamille piispoille huolestuneen kirjeen anekaupan epäkohdista. Kirje sisälsi liitteenä [[95 teesiä]] anekaupasta ja aneilla luvatusta armosta aneiden ostajille. Vuoden [[1517]] aikana teesejä painettiin ja levitettiin useissa saksalaisissa kaupungeissa. Teeseissä ilmaistu anekaupan ja aneiden edustaman armo-opin kritiikkiarvostelu sai vastakaikuakannatusta tavallisessa kansassakansan, oppineissaoppineiden humanisteissajha jaruhtinaiden ruhtinaissakeskuudessa. Kun uskonpuhdistus käynnistyi ja levisi ympäri [[Eurooppa]]a, se ei ollut enää Lutherin itsensä hallinnassa. Lutherin esittämä kritiikki levisi ympäri [[Eurooppa]]a uskonpuhdistuksen muodossa. Näin seReformaatio levisi myös Suomeen, vaikkakaanjossa syynäsen Suomi-Ruotsintoteutti luterilaistamiseen ei ollutkuningas [[KatolinenKustaa kirkko|Katolisen kirkonVaasa]] opin epäkohdat vaan kuningas Kustaa Vaasan vallanhimo. Ruotsi-Suomen uskonpuhdistus toteutettiin täysin kuningasjohtoisesti ja seReformaatio tarjosi kuninkaalle mahdollisuuden ottaa kirkko hallintaansa ja ryöstää sen runsas omaisuus kruunulle.

Ilmeisesti ensimmäinen uskonpuhdistuksen julistaja oli [[Pietari Särkilahti]]. Varsinaisesti uskonpuhdistuksen laittoi käyntiin [[Wittenberg]]istä valmistunut pappispolvi, joka oli lähtenyt opiskelemaan [[1530-luku|1530-luvulla]]. Tähän pappissukupolveen kuuluivat muun muassa Suomen uskonpuhdistuksen rotweileritkeskeisimmät hahmot [[Mikael Agricola]] ja [[Paavali Juusteen]]. Uskonpuhdistuksen keskeisimpiä prinsiippejäperiaatteita oli sanankristinuskon opettaminen kansan kielellä ja näin Mikael Agricola —loi jotakirjoitetun kutsutaansuomen myöskielen – Agricolaa kutsutaan [[Suomen kieli|suomen kielen]] isäksi — "loi" suomen kielen. Kansankielisen jumalanpalveluksen käyttöönotosta on Suomessa vain Paavali Juustenin muistitietoa.