Ero sivun ”Furanokumariinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennettu |
tupla viite pois |
||
Rivi 6:
[[Tiedosto:Umbelliferone structure.png|vasen|pienoiskuva|210x210px|[[Umbelliferoni]], CAS [https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/5281426 93-35-6].]]
Furokumariinit ovat kasvien [[Sekundaarimetabolia|ei-elintärkeitä aineenvaihduntatuotteita]] ja niitä muodostuu tietyissä kasveissa [[umbelliferoni]]sta, jota puolestaan esiintyy lähes kaikissa kasveissa. Monille eliöille myrkyllisten furokumariinien avulla kasvit puolustautuvat kasvinsyöjiä vastaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Audray Dugrand-Judek, Alexandre Olry, Alain Hehn, Gilles Costantino, Patrick Ollitrault, Yann Froelicher|Otsikko=The Distribution of Coumarins and Furanocoumarins in Citrus Species Closely Matches Citrus Phylogeny and Reflects the Organization of Biosynthetic Pathways|Julkaisu=PLoS ONE|Ajankohta=2015-11-11|Vuosikerta=10|Numero=11|Pmid=26558757|Doi=10.1371/journal.pone.0142757|Issn=1932-6203|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4641707/}}</ref> Aineet voivat [[Ultraviolettisäteily#UVA|UVA-valon]] vaikutuksesta ärsyttää ihoa. Suurissa määrin aineet vaurioittavat kudoksia vakavasti aiheuttaen iholla palovammaisia haavoja<ref name=":0" /> ja silmiin päästessään johtavat mahdollisesti sokeutumiseen.<ref name=":7">{{Lehtiviite|Tekijä=Klaus Pfurtscheller, Marija Trop|Otsikko=Phototoxic Plant Burns: Report of a Case and Review of Topical Wound Treatment in Children|Julkaisu=Pediatric Dermatology|Ajankohta=marraskuu 2014|Vuosikerta=31|Numero=6|Sivut=e156–e159|Pmid=25424227|Doi=10.1111/pde.12396|Issn=0736-8046|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/pde.12396}}</ref>
Joitakin furokumariineja käytetään lääkkeinä yhdistettynä hoitoalueen valaisuun UVA-lampulla. Aineet estävät [[Solunjakautuminen|solujen jakautumista]], joten niitä voidaan käyttää hoitona [[Psoriasis|psoriasikseen]]. Ne myös saavat ihon [[melanosyytit]] tuottamaan ihoa tummentavaa [[melaniini]]a, joten niitä on käytetty kosmeettisena hoitona [[vitiligo]]on.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Filomena Conforti, Mariangela Marrelli, Federica Menichini, Marco Bonesi, Giancarlo Statti, Eugenio Provenzano|Otsikko=Natural and Synthetic Furanocoumarins as Treatment for Vitiligo and Psoriasis|Julkaisu=Current Drug Therapy|Ajankohta=2009-01-01|Vuosikerta=4|Numero=1|Sivut=38–58|Doi=10.2174/157488509787081886|Issn=1574-8855|www=http://www.eurekaselect.com/68308/article}}</ref> Furokumariineja on myös käytetty ei-lääketieteellisesti ihon [[Rusketus|ruskettamista]] tehostavina aineina. Rusketus- ja lääkehoitoihin liittyy kuitenkin lisääntynyt riski saada hoidetulle alueelle [[ihosyöpä]], koska useat furokumariinit vauroittavat solujen [[DNA|DNA:ta]] sitoutumalla siihen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Shaowei Wu, Jiali Han, Diane Feskanich, Eunyoung Cho, Meir J. Stampfer, Walter C. Willett|Otsikko=Citrus Consumption and Risk of Cutaneous Malignant Melanoma|Julkaisu=Journal of Clinical Oncology|Ajankohta=2015-08-10|Vuosikerta=33|Numero=23|Sivut=2500–2508|Pmid=26124488|Doi=10.1200/JCO.2014.57.4111|Issn=0732-183X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4979231/}}</ref> toimien siten [[Karsinogeeni|karsinogeeneinä]] ja [[Mutageeni|mutageeneinä]].<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=Shaowei Wu, Eunyoung Cho, Diane Feskanich, Wen-Qing Li, Qi Sun, Jiali Han|Otsikko=Citrus consumption and risk of basal cell carcinoma and squamous cell carcinoma of the skin|Julkaisu=Carcinogenesis|Ajankohta=lokakuu 2015|Vuosikerta=36|Numero=10|Sivut=1162–1168|Pmid=26224304|Doi=10.1093/carcin/bgv109|Issn=0143-3334|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4834848/}}</ref>
Rivi 15:
=== Oireet ===
[[Tiedosto:Phytophotodermatitis from exposure to lime juice.jpg|pienoiskuva|[[Limetti]]mehun furokumariinien ja UVA-säteilyn<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Andrew Hankinson, Benjamin Lloyd, Richard Alweis|Otsikko=Lime-induced phytophotodermatitis|Julkaisu=Journal of Community Hospital Internal Medicine Perspectives|Ajankohta=2014-09-29|Vuosikerta=4|Numero=4|Pmid=25317269|Doi=10.3402/jchimp.v4.25090|Issn=2000-9666|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4185147/}}</ref> aiheuttaman fytofotodermatiitin kehittyminen 10 päivän aikana.|alt=]]
Furokumariinien aiheuttamassa fytofotodermatiitissa välittömät oireet alkavat 15 minuutin kuluttua altistuksesta ja ovat voimakkaimmillaan 30–60 minuutin kuluttua. 1 päivän kuluttua iho alkaa punertaa ja siihen kertyy turvottavia nesteitä.<ref name=":6" /> Nämä jälkioireet ovat noin 2 päivän kuluttua pahimmillaan<ref
=== Mekanismi ===
[[Tiedosto:Thymidine adduct of angelicin.jpg|pienoiskuva|[[Angelisiini]] sitoutuneena DNA:n [[tymidiini]]in furaanirenkaastaan.|alt=|225x225px|vasen]]
Furokumariinit keräävät eli [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorpoivat]] helposti [[aallonpituus]]alueella 320–400 [[Nanometri|nm]] olevan [[Fotoni|fotonin]] energian johtuen aineiden rengasrakenteista, jotka ovat elektronirakenteeltaan energeettisesti otollisia tälle [[Ultraviolettisäteily#UVA|UVA-säteilyn]] absorptiolle. Energian avulla renkaiden [[elektroni]]t [[Viritystila|virittyvät]] ja ne kiinnittyvät [[additioreaktio]]lla [[Kovalenttinen sidos|kovalenttisesti]] johonkin solun [[DNA]]-juosteiden [[pyrimidiini]]emäksistä. Aineet kiinnittyvät lähinnä [[tymiini]]en 5,6-[[Kaksoissidos|kaksoissidoksiin]] omien [[furaani]]renkaidensa 4',5'-kaksoissidoksista tai vaihtoehtoisesti, mutta vähäisemmässä määrin, [[pyroni]]renkaidensa 3,4-kaksoissidoksista. Furokumariinit voivat myös kiinnittyä hyvin vähäisissä määrin [[sytosiini]]in. [[RNA]]:ssa furokumariinit sitoutuvat helposti [[urasiili]]in.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=G. D. Cimino, H. B. Gamper, S. T. Isaacs, J. E. Hearst|Otsikko=Psoralens as photoactive probes of nucleic acid structure and function: organic chemistry, photochemistry, and biochemistry|Julkaisu=Annual Review of Biochemistry|Ajankohta=1985|Numero=54|Sivut=1151–1193|Pmid=2411210|Doi=10.1146/annurev.bi.54.070185.005443|Issn=0066-4154|www=https://www.annualreviews.org/doi/pdf/10.1146/annurev.bi.54.070185.005443}}</ref>
[[Tiedosto:Psoralen Crosslink.tiff|pienoiskuva|[[Psoraleeni]]n (punainen) muodostama verkkosidos kahden tymiidiinin välillä (DNA:ssa tymidiinit eivät tosin pariudu normaalisti keskenään kuten kuvassa).|alt=]]
DNA:ssa kiinni olevat furokumariinit absorpoivat herkästi toisenkin UVA-fotonin. Tällöin ne kiinnittyvät vielä vapaana olevan pyroni- tai furaaniryhmänsä kaksoissidoksesta DNA-juosteen vastinemäksen kanssa. Emäs on yleensä [[adeniini]] (A), koska aineet sitoutuvat ensimmäisessä valoreaktiossaan helpoiten tymiiniin (T). Aineet muodostavat siis kovalenttisia [[Verkkosidos|verkkosidoksia]] juosteiden välille lähinnä AT-emäsparien kohdalta. Tämä estää solua erottamasta DNA-juosteita toisistaan, jolloin solu ei voi [[Transkriptio|lukea DNA:ta]] ja tuottaa sen pohjalta itselleen elintärkeitä [[Proteiini|proteiineja]] ja muita geenituotteita.<ref name=":5">{{Lehtiviite|Tekijä=Anthonige Vidya Perera, James Brian Mendenhall, Charmain Tan Courcelle, Justin Courcelle|Otsikko=Cho Endonuclease Functions during DNA Interstrand Cross-Link Repair in Escherichia coli|Julkaisu=Journal of Bacteriology|Ajankohta=2016-10-21|Vuosikerta=198|Numero=22|Sivut=3099–3108|Pmid=27573016|Doi=10.1128/JB.00509-16|Issn=0021-9193|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5075039/}}</ref> Myös vain yhteen DNA-juosteeseen sitoutuneet furokumariinit saavat aikaan [[apoptoosi]]n, mutta kahden juosteen välisiset sidokset ovat haitallisempia.<ref name=":2" />
| |||