Ero sivun ”Suomen Kansallisooppera ja -baletti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 86.60.249.29 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Vadelmavene tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
| rakennustyyppi =
| perustettu = <!-- Tanssilavat -->
| valmistumisvuosi = {{Aloituspäivämäärä ja ikä|30|11|1993}}
| purkuvuosi =
| tuhoutui =
Rivi 68:
 
=== Uusi oopperatalo ===
Jäätyään eläkkeelle oopperanjohtajan tehtävistä vuonna 1971 [[Alfons Almi]] keskittyi Suomen uuden oopperatalon hankkimiseen.<ref name="uusitalo">{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/04/kansallisooppera-bulevardilta-toolonlahdelle | nimeke = Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle | tekijä = | ajankohta = 4.1.2011 | julkaisu = Yle | viitattu = 17.10.2016 }}</ref><ref name="muistot">{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1364356051222 | nimeke = Alfons Almi | tekijä = Heikinheimo, Seppo | ajankohta = | julkaisu = Helsingin Sanomat | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Uuden oopperatalon suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla. Rakennustyöt alkoivat [[Töölönlahti|Töölönlahdella]] entisen [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeri­tehtaan]] paikalla vuonna 1987 ja sitä rakennettiin kuusi vuotta. Rakennuskulut olivat yhteensä noin 780 miljoonaa markkaa.<ref name="uusitalo" /> Almi osallitui oopperatalon harjannostajaisiin vielä vuonna 1990, mutta hän kuoli vuonna 1991 ennen oopperatalon valmistumista.<ref name="uusitalo" /> Suomen ensimmäinen oopperatalo avattiin vuonna30. marraskuuts 1993 ja sen vihki käyttöön kulttuuriministeri [[Tytti Isohookana-Asunmaa]].<ref name="uusitalo" />
 
Päänäyttämön katsomossa on yli 1&nbsp;300 paikkaa, ja lisäksi talossa on pieni näyttämö. Lämpiötiloja käytetään pienimuotoisiin esityksiin ja ilmaistapahtumiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://oopperabaletti.fi/talo/ | nimeke = Esittelyssä Ooppera ja Baletti | tekijä = | ajankohta = | julkaisu = Ooopera & Baletti | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Ensimmäinen talossa nähty kotimainen ooppera oli Aulis Sallisen Kullervo, joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan [[Erik Bergman]]in ''[[Det sjungande trädet]]'' (1995).<ref name="fimic2"> [http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&18C3382426F75D4142256C460040A250 Suomalainen oopperamusiikki:9. Uuteen aikaan]</ref> Oopperatalon pieni näyttämö eli Alminsali pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli [[Tapio Tuomela]]n säveltämä ''[[Korvan tarina]]'' (1991–1993).<ref name="fimic2"/> [[Helsingin kansainvälinen balettikilpailu]] on järjestetty Kansallisoopperassa ja -baletissa vuodesta 1995.