Ero sivun ”Haapamäki–Jyväskylä-rata” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätietoa.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 37:
 
Rautatie tehtiin nopeasti ja halvalla, joten siihen jäi suuria mäkiä ja jyrkkiä mutkia. Radan uudelleenrakentamisesta päätettiin 1910-luvulla, mutta työt eivät juuri edenneet ja ne keskeytyivät kokonaan vuonna 1920 rahojen loputtua. Perusparannustyöt jatkuivat muutamaa vuotta myöhemmin ja uudistettu rata valmistui vuonna 1926. Uusi rata kulki monin paikoin eri linjalla kuin vanha ja asemienkin paikat siirtyivät esimerkiksi [[Kintaus|Kintaudella]] ja Vesangassa. Rataosalla on yksi tunneli, 350 metrin pituinen [[Möykynmäen tunneli]] Vesangassa.<ref>[http://vaunut.org/haku/liikennepaikat/?r=32 Rataosa Haapamäki-Jyväskylä] Vaunut.org. Tallennettu 2.2.2013</ref> Vanha rata jäi tavalliseksi tieksi ja jäljet alkuperäisestä radasta ovat yhä nähtävissä – esimerkiksi Keljonkatu Jyväskylässä kulkee melkein koko matkan vanhaa ratapenkkaa pitkin.<ref name=finnica />
 
Perusparannuksessa rataan tehtiin korkeita penkkoja, uudenlaisia kivikaarisiltoja ja kivirumpuja; mm. porrastettu kivirumpu penkereen alle.
 
Radan vilkasliikenteisimmät vuodet olivat 1940&ndash;1960-luvulla, jolloin Jyväskylästä Helsingin&ndash;Tampereen suuntaan kuljettiin Haapamäen kautta. Nykyisin radalla kulkevat henkilöjunat pysähtyvät vain [[Keuruun rautatieasema|Keuruulla]] ja [[Petäjäveden rautatieasema|Petäjävedellä]]. Aiemmin pysähdyspaikkoja oli huomattavasti enemmän, esimerkiksi vuonna 1949 kuusitoista.<ref>Suomen kulkuneuvot 1949</ref> Liikennepaikkoja tarvittiinkin, jotta radalle sijoitettu liikenne saatiin siihen mahtumaan.