Ero sivun ”Sibelius-museo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty tekstiä arkkitehtuuri-osioon |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 31:
== Arkkitehtuuri ==
[[Tiedosto:Pilareita Sibelius-salissa.jpg|vasen|pienoiskuva|Sibelius-salin pilareita]]
Tyylillisesti Sibelius-museo edustaa 1960-luvun [[Betonibrutalismi|betonibrutalismia]], jossa on yksi maanpäällinen ja toinen maan alla oleva kerros. Baeckmanin suunnitteleman matalakattoisen museorakennuksen periaate on ollut jatkaa viereisten [[1800-luku|1800-luvun]] [[Empiretyyli|empiretalojen]] arkkitehtuuria. Rakennuksen seinäpinnat ovat käsittelemätöntä betonia, joissa näkyvät selkeästi rakennusprosessin aikana tulleet jäljet ja kuviot. Betonin lisäksi rakennuksen toinen vahva elementti on lasi, joka ympäröi museota ja joka on vahvasti läsnä etenkin museon sisääntulossa. Ikkunat sekä näyttelysalien suuret vitriinit ovat ikään kuin toistensa vastakohtia, ja joita myös yhdistää keskellä oleva Sibelius-sali.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna talar: Åbo Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=254|Julkaisija=Åbo Akademis förlag}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Laaksonen & Juri Nummelin|Nimeke=Turun seudun arkkitehtuuriopas|Vuosi=2013|Sivu=48|Julkaisija=Kustantaja Laaksonen}}</ref>
[[Tiedosto:Sibelius-museo, yksityiskohta.jpg|pienoiskuva|412x412px|Yksityiskohta Sibelius-museon seinien kuvioista]]
Museon työhuoneita sekä Sibelius-näyttelyä kiertää sen lisäksi sisäpiha ''Atrium,'' joka pitä sisällään kupolimaisia kattoikkunoita tuoden valoa myös kellarikerroksessa olevaan aulaan ja myös Brahe-auditorioon. Sibelius-sali saa myös osan valaistuksestaan katon rajassa olevista ikkunoista, jotka ympäröivät salin korotettua kattoa. Katon tärkeimmät yksityiskohdat ovat tässä tapauksessa neljä suppilomaista hyperbolista paraboloidia, jotka ikään kuin jatkuvat pystypilareina aina konserttisalin puolelle asti. Nämä pilarit ovat kuvioitua betonia, joissa näkyvät laudoissa olleiden puisten syiden jäljet.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Laaksonen & Juri Nummelin|Nimeke=Turun seudun arkkitehtuuriopas|Vuosi=2013|Sivu=48|Julkaisija=Kustantaja Laaksonen}}</ref><ref name=":2" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna talar: Åbo Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=256-257|Julkaisija=Åbo Akademis förlag}}</ref>
| |||