Ero sivun ”Kuurilan junaturma” versioiden välillä

| Loukkaantuneita = 48<ref name="MitäMissäMilloin">MMM - MitäMissäMilloin, Kansalaisen vuosikirja 1958: s. 32 (8.vsk)</ref>

'''Kuurilan junaturma''' tapahtui [[15. maaliskuuta]] [[1957]]<ref name=CDF>Cd-Facta 2005. Artikkeli ''Rautatieonnettomuus''.</ref> [[Kalvola]]ssa [[Kanta-Häme]]en seudulla. Onnettomuudessa sai surmansa 26 henkeä ja 48 loukkaantui.<ref name=CDF/> Onnettomuus on edelleen [[Suomi|Suomen]] rauhanajan pahin junaturma.<ref name="veturimies_2010_4_s26" /><ref name=CDF/> [[Talvisota|Talvisodan]] aikana [[12. maaliskuuta]] [[1940]] tapahtunut [[Turengin junaturma]] on maan eniten uhreja vaatinut rautatieliikenteen onnettomuus.<ref name="Ilta-Sanomat.Plus.Historia.s.27">Ilta-Sanomat Plus ''Historia'', 10.3.2018. s.27</ref> <ref>MMM - name="MitäMissäMilloin, Kansalaisen vuosikirja 1958: s. 32 (8.vsk)<"/ref>

Junat törmäsivät kaarteessa, jossa näkyvyys oli metsikön vuoksi huono. Tämän vuoksi veturinkuljettajien suorittamista hätäjarrutuksista ei ollut apua, vaan junat törmäsivät toisiinsa yhteenlasketulla nopeudella 160–170&nbsp;km/h.<ref> name="Ilta-Sanomat .Plus ''.Historia'', 10.3.2018. s.27<"/ref>

Onnettomuuden syy oli katkos liikenteenohjauksen tiedonkulussa. Noin 90 minuuttia aikataulustaan jäljessä olevalle yöpikajunalle 64 oli annettu määräys kohdata moottorijuna 41 [[Kuurilan rautatieasema]]lla, mutta kohtaus olikin viime hetkellä siirretty [[Iittalan rautatieasema|Iittalan asemalle]]. Muutos tähän saapui Riihimäen junankulun ohjauskeskuksesta. <ref>https://seura.fi/asiat/historia/kuolleita-26-kuurian-junaonnettomuus name="Seura"/><ref Viitattu 10name="Kuurila.15.3.2018.</ref1957">{{Verkkoviite | Osoite = <ref>http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/kuurila2.htm Viitattu| 10Nimeke = Kuurila 15.3.20181957 | Tekijä = Itkonen, Pertti | Ajankohta = | Julkaisu = Pertti Itkosen kotisivu | Viitattu = 14.7.2018}}</ref> Tietokatkon vuoksi moottorijuna sai luvan lähteä Iittalasta kohti Kuurilaa, vaikka yöpikajuna oli myös saanut lähtöluvan Kuurilasta kohti Iittalaa.

Kuurilan lähettäjä oli yrittänyt puhelinsoitolla vielä varmistaa kohtaavan junan saapumisen. Hän ei kuitenkaan saanut enää yhteyttä Iittalaan, eikä tuohon puheluun siis vastattu. Lähettäjä päätteli siten tästä, että tuo vastaantuleva juna jäisi odottamaan. Junat kohtasivat yksiraiteisella ratalinjalla tuhoisin seurauksin. Ennen junien yhteentörmäystä, asemien junanlähettäjät tiesivät junaonnettomuuden varmasti tulevaksi. He soittivat alueen sairaaloihin jo ennalta hälytysvalmiuden. Säästöjen vuoksi juniin ei saatu lainkaan yhteyttä, eikä siten raideturmaa voitu enää estää.<ref> name="Ilta-Sanomat .Plus ''.Historia'', 10.3.2018. s.27<"/ref>

Teknisen tutkinnan ja sitä seuranneen oikeudenkäynnin jälkeen todettiin Kuurilan aseman junanlähettäjä syylliseksi. Hänet tuomittiin sakkoihin ja vahingonkorvauksiin. Oikeudenkäynnissä oltiin otettu huomioon junanlähettäjään kohdistuneet suuret henkiset paineet, sekä tarvittavan yhteydenpidon mahdollisuuksien: kuten [[Radiopuhelin|radiopuhelinten]] puute junien henkilökuntaan nähden. IS mainitsee junanlähettäjän olleen suhteellisen nuori henkilö. Turman uhrit, taikka heidän omaisensa eivät juurikaan vaatineet tuomitulle junansuorittajalle tuon enempää sanktiota.<ref> name="Ilta-Sanomat .Plus ''.Historia'', 10.3.2018. s.27<"/ref>

Onnettomuuden seurauksena langatonta viestintää asemien ja veturinkuljettajien välillä alettiin toden teolla kehittää. Tämän yhteyksien parantamisen, oli hyvin pian tuon onnettomuuden jälkeen, [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] pääjohtaja [[Erkki Aalto]] luvannut.<ref> name="Ilta-Sanomat .Plus ''.Historia'', 10.3.2018. s.27<"/ref> Myös rautateiden liikenteenohjauslaitteita alettiin voimakkaasti kehittää inhimillisten erehdysten estämiseksi. Rautateillä oli jo käytössä radiolaite, jolla ratapihan vaihtotyön valvoja saattoi olla yhteydessä vaihtoveturiin. Uusi linjaradiojärjestelmä perustui muutaman kymmenen kilometrein välein oleviin tukiasemiin. Järjestelmä tuli ensiksi käyttöön vuonna 1962 välillä Toijala–Haapamäki.<ref name="Yle.Uutiset ">[http{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/kuurilan_junaonnettomuudesta_59_vuotta__tasta_lahti_suomen_nousu_matkapuhelinten_ykkosmaaksi/3-8744965 | Nimeke = Kuurilan junaonnettomuudesta 59 vuotta] – tästä lähti Suomen nousu matkapuhelinten ykkösmaaksi. Yle| uutisetTekijä = Karvonen, Markku | Ajankohta = 15.3.2016. | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu 15= 14.3.20167.2018}}</ref>

Onnettomuuden jälkeen yöpikajunan veturi ''[[Hr1|Ukko-Pekka]]'' (Hr1) 1005 nostettiin kiskoille ja hinattiin [[Hämeenlinna]]an. Myöhemmin veturi korjattiin, ja se palasi takaisin liikenteeseen. Huhtikuussa 2008 ''Ukko-Pekka'' oli [[Haapamäen höyryveturipuisto]]ssa. Puiston alkuaikana siitä käytettiin lyhyen aikaa nimikettä ”Tappajaveturi”, mutta mauttomana pidetty nimikilpi poistettiin jo ensimmäisenä kesänä.<ref name="Tappajaveturin.Mainostaminen.Loppui">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003148203.html | Nimeke = Tappajaveturin mainostaminen Haapamäen veturipuistossa loppui | Tekijä = Vehkakoski, Vellamo | Ajankohta = 29.5.1992 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu 10= 14.37.2018.}}</ref>

Toimittaja [[Veikko Ennala]] kertoo artikkelissaan ”Vuorokausi veturimiehenä” ''Apu''-lehdessä lyhyesti Kuurilan onnettomuuden moottorijunan kuljettajasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Ennala, Veikko| Otsikko = Vuorokausi veturimiehenä| Julkaisu = Apu | Ajankohta = 11.4.1964 | Vuosikerta = | Numero =15| Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Selite = | Tunniste = | Pmid =

* {{Lehtiviite| Tekijä = Holopainen, Risto| Otsikko = Aikakausien törmäys: 50 vuotta sitten Kuurilassa | Julkaisu = Veturimies | Ajankohta = 2007 | Vuosikerta = | Numero =1 | Sivut = 18–19 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = | www =http://www.vml.fi/site/assets/files/4459/veturimies_1-2007.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =15.3.2016| Kieli = | Lopetusmerkki = }}

* {{Kirjaviite | Nimeke = Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat | Julkaisija = Karttakeskus| Vuosi = 2009 | Tekijä = Iltanen, Jussi | Sivut = 48, 73| Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-951-593-214-3 }}

* {{Verkkoviite | osoiteOsoite = http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/kuurila2.htm | nimekeNimeke = Kuurila 15.3.1957 | tekijäTekijä = Itkonen, Pertti | ajankohtaAjankohta = | viitattuJulkaisu =5 Pertti Itkosen kotisivu | Viitattu = 14.57.2013 2018}}

* {{Lehtiviite| Tekijä = Koljonen, Kari & Kunelius, Risto| Otsikko = On vain yhteinen suru: Onnettomuusjournalismin muutossuuntia Kuurilasta Konginkankaalle 1957–2004 | Julkaisu =Tiedotustutkimus [Media & viestintä] | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = 28 | Numero =1 | Sivut = 34-59| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tiedotusopillinen yhdistys | www = https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62599/24142 | Issn = 0357-8070 }}

{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet=

*<ref name="veturimies_2010_4_s26">{{Lehtiviite | Tekijä = Pietilä, Jyrki | Otsikko = Kun juna suistui kiskoilta eli lehtien turmauutisoinnin lyhyt historia | Julkaisu = Veturimies | Ajankohta = 1.12.2010 | Vuosikerta = 101 | Numero = 4 | Sivut = 26 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Veturimiesten liitto | Selite= | Tunniste={{ISSN|0355-8207}} | www = https://web.archive.org/web/20160315235001/http://www.digipaper.fi/vml/56022/index.php?pgnumb=25 | www-teksti = Web arcive 2015 | Tiedostomuoto = Digipaper/Flash | Viitattu =26.2.2012 }}</ref>

* {{Lehtiviite| Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu =Suomen Kuvalehti| Ajankohta = 1957| Vuosikerta = | Numero =12 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = | www =| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}{{lähde tarkemmin}}