Ero sivun ”Nara-kausi” versioiden välillä

'''Nara-kausi''' ([[Japanin kieli{{k-ja|japaniksi]] 奈良時代, ''|Nara-jidai''}}) kesti [[Japani]]n [[Japanin historia|historiassa]] noin vuodet [[710]]–[[794]]710–794. Keisarinna [[Genmei]] perusti maan pääkaupungin [[Heijō-kyōhonkyō]]hon (平城京, nykyinen [[Nara]]), jossa se oli vuoteen [[784]] asti. Tällöin keisari [[Kammu]] siirsi pääkaupungin [[Nagaoka-kyō]]hon ja kymmenen vuotta myöhemmin Heian-kyōhon eli [[Kioto]]on, mikä päätti Nara-kauden ja aloitti [[Heian-kausi|Heian-kauden]].

Ennen [[Taihō-säädökset|Taihō-säädösten]] ({{k-ja|大宝律令, ''|Taihō-ritsuryō''}}) ottamista käyttöön Japanin pääkaupunkia siirrettiin aina keisarin kuoleman jälkeen, sillä paikan, jossa kuolema oli tapahtunut, uskottiin saastuneen. Uudistukset ja hallinnon byrokratisoituminen johtivat pysyvän keisarillisen pääkaupungin perustamiseen [[Heijōn palatsi|Heijō-kyō]]hon (平城京) eli [[Nara]]an vuonna [[710]]. Kaupungista tuli Japanin ensimmäinen aidosti urbaani keskus, ja sen väkiluku ylsi pian 200 000:een, mikä oli lähes 4 % valtion väkiluvusta. Noin 10 000 henkeä työskenteli valtion viroissa.

Talous ja hallinto kehittyivät Nara-kaudella suuresti. Nara yhdistettiin provinssien pääkaupunkeihin teillä, ja veroja kerättiin tehokkaammin ja säännöllisemmin. Maassa painettiin kolikoita. Naran alueen ulkopuolella taloudellinen toiminta oli kuitenkin vähäistä, ja provinsseissa vanha prinssi [[Shōtoku]]n maareformijärjestelmä alkoi taantua. [[700-luku|700-luvun]] puoliväliin mennessä maahan alkoikin syntyä ''[[shōen]]''-järjestelmä (荘園, maata omistavat tilat), joka oli yksi keskiaikaisen Japanin tärkeimmistä taloudellisista instituutioista. Paikallishallinto tuli vähitellen yhä omavaraisemmaksi vanhan maanjakojärjestelmän hajotessa ja verojen kohotessa. Monet ihmiset joutuivat hylkäämään maansa, ja heistä tuli "aaltoihmisiä", [[rōnin]] (浮浪人 tai 浪人). Jotkut näistä ihmisistä menivät suurille maanomistajille töihin, ja ennen "julkiset" maat kasautuivat ''shōenshōenien''ien käsiin.

Sisäinen hallintotaistelu jatkui keisarillisessa hovissa koko Nara-kauden ajan. Keisarillisen perheen jäsenet, johtavat hoviperheet kuten [[Fujiwara]]-klaani ja buddhalaiset papit taistelivat vallasta. Myöhäisellä Nara-kaudella hovin taloudelliset rasitteenrasitteet kasvoivat, ja hovi alkoi irtisanoa vähemmän välttämättömiä virkailijoitaan. Vuonna [[792]] luovuttiin yleisestä asevelvollisuudesta, ja paikallishallinnon päälliköiden annettiin perustaa yksityisarmeijoita hoitamaan poliisitehtäviä. Hallinto alkoi hajaantua, ja vallan palauttamiseksi keisariperheelle Japanin pääkaupunki siirrettiin lopulta vuonna [[784]] Nagaokaan ja vuonna [[794]] to Heian-kyōhon 26 kilometriä Narasta pohjoiseen. [[1000-luku|1000-luvun]] loppuun mennessä Heian-kyōn kaupunkia kutsuttiin jo yleisesti nimellä ''Kyōto'' (京都, pääkaupunki).

[[Kuva:NaraTodaijiDaibutsu0212.jpg|thumb|250px|Tōdai-jin suuri Buddha.]]

Japanin keisarillisen hovin halusta dokumentoida ja tallentaa omaa historiaansa syntyivät ensimmäiset japanilaisen kirjallisuuden teokset. Kirjat, kuten ''[[Kojiki]]'' (古事記) ja ''[[Nihonshoki]]'' (日本書紀), olivat luonteeltaan poliittisia, ja niitä käytettiin lujittamaan keisarin valtaa niin Japanin sisällä kuin Kiinan ja Korean suhteen.

Kirjoitustaidon levitessä japanilaista runoutta, japaniksi ''[[waka]]'' (和歌), alettiin kirjoittaa muistiin. Ensimmäinen koottu runoteos, ''[[Man'yōshūMan’yōshū]]'' (万葉集), syntyi joskus vuoden [[759]] jälkeen. ''[[Kaifūsō]] (懐風藻)'' oli vuorostaan japanilaisten keisareiden ja prinssien kiinaksi kirjoittama runokokoelma. Nara-kaudella japanin kirjoittamiseen käytettiin yksinomaan kiinalaisia merkkejä, ennen kana-merkistön kehittämistä.

Nara-kaudella Japaniin juurtui lopullisesti myös [[buddhalaisuus]] (仏教, ''Bukkyō''). Buddhalaisuus oli rantautunut maahan jo [[500-luku|500-luvulla]], mutta oli otettu vastaan ristiriitaisesti Nara-kauteen saakka. Tällöin sen otti suojelukseensa keisari [[Shōmu]]. Shōmu ja hänen Fujiwara-puolisonsa olivat kiihkeitä buddhalaisia ja edistivät aktiivisesti uskonnon leviämistä. Shōmun hallinnon aikana rakennettiin [[Tōdai-ji]]n temppeli (東大寺, Suuri itäinen temppeli), ja sen sisään laitettiin [[Vairocana|Dainichi-Buddha]], 16 metriä korkea pronssipatsas. Tämä Buddha samaistettiin auringonjumalattareen, ja buddhalaisuuden ja šintolaisuuden [[synkretismi]] hiljalleen alkoi.

Vaikka buddhalaisuudesta ei tehtykään maan valtionuskontoa, Nara-kauden buddhalaisuus kohotti keisarillisen hovin asemaa. Buddhalaisuuden vaikutusvalta hovissa kasvoi Shōmun tyttären keisarinna [[Kōken]]in hallintokausien aikana ([[749]]–[[758]]749–758). Hän toi hoviin useita buddhalaisia pappeja. Kōken luopui vallasta vuonna [[758]] hänen serkkunsa [[Fujiwara no Nakamaro]]n neuvosta. Kun eläkkeelle jäänyt keisarinna alkoi suosia neuvonantajanaan buddhalaista [[Dōkyō]]-munkkia, Nakamaro tarttui aseisiin vuonna [[764]], mutta kukistettiin nopeasti. Kōken syytti hallitsevaa keisaria Nakamaron kanssa juonittelusta ja hankkiutui hänestä eroon. Kōken nousi uudelleen valtaistuimelle keisarinna Shōtokuna ([[764]]–[[770]]764–770). Keisarinna käski painattaa yhteensä miljoona rukousta, ''Hyakumanto darani'' ({{k-ja|百万塔陀羅尼|ひゃくまんとう だらに}}), joista on säilynyt useita kappaleita. Pienet kirjoituskääröt vuodelta [[770]] ovat maailman aikaisimpienvarhaisimpien painettujen tekstien joukossa. Shōtoku painatti loitsut lepyttääkseen buddhalaista papistoa –– hän olisi ehkä halunnut jopa tehdä Dōkyōsta keisarin, mutta hän kuoli ennen mahdollisuutta toimia. Shōtokun toimet järkyttivät Naraa ja johtivat naisten sulkemiseen pois vallanperimyksestä ja buddhalaisten munkkien poistamiseen politiikasta.

Suhteet korealaiseen [[Silla]]n kuningaskuntaan olivat alun perin rauhalliset, ja valtioiden välillä oli säännölliset diplomaattiset suhteet. [[Balhae]]n valtion nousu pohjoisessa kuitenkin teki Japanin ja Sillan suhteesta epävakaan. Balhae lähetti ensimmäisen retkikuntansa Naraan vuonna [[728]], ja lähettiläät otettiin vastaan [[Goguryeo]]n seuraajina –– Japani oli liittoutumut Goguryeon kanssa ennen kuin Silla yhdisti Korean kolme kuningaskuntaa. Diplomaattinen ja taloudellinen kanssakäyminen Balhaen kanssa jatkui, kunnes [[Liao-dynastia]] valloitti Korealaisen kuningaskunnan [[900-luku|900-luvulla]].