Versio 5. heinäkuuta 2018 kello 22.52 muokkaa Forp (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 156 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 10. heinäkuuta 2018 kello 23.37 muokkaa kumoa Forp (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 156 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: '''Tarveharkinta''' tarkoittaa, että muualta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan vain, jos selvityksen mukaan sopivaa työvoimaa ei saa EU:sta eikä [[Euroopan talousalue]]elta.<ref name=ak/> Kansanedustaja [[Anna Kontula]] (vas) teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.<ref name=ak>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000005743047.html\|nimeke=Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa\|ajankohta=4.7.2018\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref><ref>{{verkkoviite\|osoite=https://www.eva.fi/blog/2018/07/04/ekonomistikone-fi-ekonomistit-poistaisivat-ulkomaisen-tyovoiman-tarveharkinnan/\|nimeke=Ekonomistikone.fi: Ekonomistit poistaisivat ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan\|ajankohta=4.7.2018\|julkaisu=Eva.fi}}</ref>▼ VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti, että yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.<ref name=jv>[http://digi.suomenkuvalehti.fi/#/issue/130/303382 Maahanmuuttajan hintalappu] ([http://mediaseuranta.blogspot.fi/2014/06/juhana-vartiainen-maahanmuuttajan.html kopio]), Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 23/2014, 6.6.2014, sivut 18-19.</ref> ==Vaikeudet löytää työntekijöitä ja kasvu== ▲Kansanedustaja [[Anna Kontula]] (vas) teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.<ref name=ak>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000005743047.html\|nimeke=Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa\|ajankohta=4.7.2018\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref><ref>{{verkkoviite\|osoite=https://www.eva.fi/blog/2018/07/04/ekonomistikone-fi-ekonomistit-poistaisivat-ulkomaisen-tyovoiman-tarveharkinnan/\|nimeke=Ekonomistikone.fi: Ekonomistit poistaisivat ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan\|ajankohta=4.7.2018\|julkaisu=Eva.fi}}</ref> Esimerkiksi Uudenmaan [[TE-toimisto]]ssa oli vuonna 2018 yli 2 000 työluvan ja kahdeksan kuukauden jono.<ref name=toiminen>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005749558.html\|nimeke=Työn ja tekijöiden välinen kuilu repeää – vain teot ratkaisevat\|ajankohta=10.7.2018\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Jopa 45 prosentilla työnantajista on vaikeaa löytää työntekijöitä avoimiin paikkoihinsa. Kymmenissä ammattiryhmissä on pulaa työntekijöistä ja täyttämättömät paikat hidastavat kasvua neljänneksessä yrityksistä. Osaaja- ja hakijapulaa on muuallakin. Kohtaanto-ongelmasta puhutaan kaikissa länsimaissa. Väestön ikääntyminen pahentaa ongelmia.<ref name=toiminen/> ==Lähteet==

Ero sivun ”Työlupa” versioiden välillä