Ero sivun ”Naamiovesikäärme” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/eläimet | nimi = Intianvesikäärme | status = Elinvoimainen | iucn = 176682 | iucn_arvioija = Murphy, J., Brooks, S.E. & Zug, G.R. | iucn_vuosi = 2010 | iucn_versio... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 10. heinäkuuta 2018 kello 13.00
Intianvesikäärme[2] eli naamiovesikäärme[3] (Homalopsis buccata) on vesivaletarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan Bangladeshista, Kambodžasta, Indonesiasta (Jaava, Kalimantan, Sulawesi, Sumatra), Malesiasta, Myanmarista, Thaimaasta ja Vietnamista.[1]
Intianvesikäärme | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Heimo: | Vesivaletarhakäärmeet Homalopsidae |
Suku: | Homalopsis |
Laji: | buccata |
Kaksiosainen nimi | |
Homalopsis buccata |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Naamiovesikäärme Wikispeciesissä |
Intianvesikäärmeen väritys on melko vaihtelevaa. Poikaset ovat kynän paksuisia, väriltään tummanruskeita tai mustia, ja niillä on oransseja, punaisia tai vaaleita juovia mustilla reunoilla. Aikuiset ovat yksivärisen ruskeita tai harmaita ja juovitukseltaan haaleampia kuin poikaset. Vatsapuoli on valkeahko. Intianvesikäärmeen tunnistaa sen leveän, kolmiomaisen pään kuviosta. Sen silmän läpi kulkee ruskea viiva, joka muodostaa W-kirjaimen muotoisen tumman naamion. Aikuinen intianvesikäärme on ihmisen kyynärvarren tai jalan paksuinen, tavallisesti 70 senttiä pitkä, mutta se voi kasvaa noin 120-senttiseksi. Laji on lievästi myrkyllinen.[4][5][6]
Intianvesikäärme elää sekä luonnollisissa että keinotekoisissa makea- ja murtovetisissä vesimuodostumissa, kuten joissa, soissa, kanavissa, lammissa ja metsävirroissa. Se viettää suurimman osan ajastaan vedessä tai rannalla pienissä koloissa. Se on aktiivinen yöllä. Intianvesikäärme syö pääasiassa pieniä kaloja, sammakoita ja nuijapäitä, mahdollisesti myös äyriäisiä. Sitä pidetään tuhoeläimenä kalanviljelylaitoksissa. Naaras synnyttää 2–20 elävän poikasen poikueen.[1][4][5][6]
Kuvagalleria
Lähteet
- ↑ a b c d Murphy, J., Brooks, S.E. & Zug, G.R.: Homalopsis buccata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1827. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
- ↑ McGhee, Karen & McKay, George: Maailmamme eläimet, s. 163. Suomentanut Marja-Leena & Pertti Hiltunen. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7373-3.
- ↑ a b Lovic, Vern: Puff Faced Water Snake – Non Venomous – Not Dangerous Thailand Snakes. 5.3.2017. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Puff-faced Water Snake - Homalopsis buccata Ecology Asia. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Puff-faced water snake (Homalopsis buccata) on the Shores of Singapore WildSingapore. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- ITIS: Homalopsis buccata (englanniksi)
- Reptile Database: Homalopsis buccata (englanniksi)