Ero sivun ”Kari Tarkiainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäsin uusimman teoksen, pääteosten analyysi oli outo, minkä korjasin, UVF viitteiksi, muuten viitteistys puuttuu, joten osa saattaa olla lähteetöntä, poistin pikkuserkun joka on triviaa ja lisätty ilman lähdettä
+källa
Rivi 2:
'''Kari Valtteri Tarkiainen''' ([[14. kesäkuuta]] [[1938]] [[Helsinki]]) on suomalainen historioitsija ja virkamies, filosofian tohtori 1974.<ref name = "UVF">[https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-103684-TarkiainenKari Uppslagsverket Finland]</ref> Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 2010.
 
Tarkiainen on tehnyt uraa arkistolaitoksissa Ruotsissa ja Suomessa. Vuodesta 1971 hän toimi pitkään [[Riksarkivet|Ruotsin valtionarkistossa]], jossa hän oli ensimmäinen arkistonhoitaja (''förste arkivarie'') 1978–1982 ja 1984–1992 sekä arkistoneuvos (''arkivråd'') 1992–1996.<ref name = "UVF"/> Hän oli [[Nordiska museet]]in arkistopäällikkö 1982–1984<ref>{{LähdeKirjaviite|Tekijä=Tarkiainen, Kari|Nimeke=Finnarnas historia i Sverige. 3, Tiden efter 1945|Vuosi=1996|Sivu=516|Julkaisupaikka=Stockholm|Julkaisija=Nordiska museet|Isbn=9789517100441}}</ref>. Hän työskenteli uransa päätteeksi Suomen arkistolaitoksen pääjohtajana ja valtionarkistonhoitajana 1996–2003<ref name = "UVF"/>.
 
Tarkiainen on merkittävä keskiajan asiantuntija.<ref name = "UVF"/> Hän kuuluu historiantutkijana [[Eino Jutikkala]]n (Helsinki) ja [[Sten Carlsson]]in (Uppsala) koulukuntiin. Hän on tutkinut Venäjä-kuvaa Ruotsissa varhaisella uudella ajalla, kirjoittanut elämäkerrat Mikael Agricolasta (1985, Viljo Tarkiaisen käsikirjoituksen pohjalta) ja Magnus Jacob Alopaeuksesta (1985). Hänen merkittävimpiä töitään ovat laaja historiateos ''Finnarnas historia i Sverige 1–2'' (1990–1993), joka valaisee suomalaisten panosta Ruotsin yhteiskuntaan keskiajalta toisen maailmansodan aikaan<ref name = "UVF"/>. Toinen merkittävä teos on monografia ''Sveriges Österland. Från forntiden till Gustav Vasa'' (2008, suomeksi ''Ruotsin Itämaa'' 2010), joka käsittelee Ruotsin merkitystä Suomelle, sen keskeisiä kysymyksiä Suomen historiassa, muuttoliikettä, hallinnon kehitystä, suomen ja ruotsin kielten välisiä suhteita<ref name = "UVF"/><ref>[http://www.sls.fi/fi/utgivning/sveriges-osterland Svenska litteratursällskapet i Finland]</ref>. Viron Ruotsin-ajan historiasta hän on kirjoittanut teoksen ''Provinsen bortom havet'' (2013) yhdessä puolisonsa Ülle Tarkiaisen kanssa.
Rivi 23:
* ''Suomalaiset Ruotsissa''. Jouni Korkiasaari ja Kari Tarkiainen. Siirtolaisuusinstituutti, 2000 ISBN 951-9266-71-2
* ''Pohjoissuomalaista todellisuutta etsimässä : Oulun maakunta-arkiston 70-vuotisjuhlakirja''. Kirjoittajat: Kari Tarkiainen ja muita Oulun historiaseura : Oulun maakunta-arkisto, 2002 Sarja: Scripta historica 29, 0358-710X ISBN 951-96266-8-9
* ''Januksen kahdet kasvot: esseitä arkistoista ja historiasta'' (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003) ISBN 951-746-519-X
* ''[[Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan|Sveriges Österland]]'' (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2008, ISBN 978-951-583-155-2; suomeksi ''Ruotsin Itämaa'', sis. joitakin tarkistuksia, Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010 ISBN 978-951-583-212-2)
* ''Varjojen valtakunta'' (2008) ISBN