Ero sivun ”Charles Mingus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 20:
| musicbrainz =
}}
'''Charles Mingus''' ([[22. huhtikuuta]] [[1922]], Nogalese, [[Arizona]], [[Yhdysvallat]] – [[5. tammikuuta]] [[1979]], [[Cuernavaca]], [[Meksiko]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[Kontrabasso|jazzbasisti]], säveltäjä, orkesterinjohtaja ja pianisti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Charles-Mingus | Nimeke = Charles Mingus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref>
{{lähteetön}}
 
Mingus mainitaan usein eräänä merkittävimmistä muusikoista jazzin historiassa. Vaikka Mingus oli instrumenttinsa parhaimmistoa, häntä arvostetaan erityisesti säveltäjänä ja orkesterinjohtajana. Vaikka hänen sävellyksensä ovat tunnettuja, eivät jälkipolvet ole esittäneet hänen sävellyksiään kovin usein -- toisin kuin muita jazzin klassikkoja. Tämä johtunee Mingusin säveltämän musiikin haastavuudesta.{{lähde}}
'''Charles Mingus''' ([[22. huhtikuuta]] [[1922]], Nogalese, [[Arizona]], [[Yhdysvallat]] – [[5. tammikuuta]] [[1979]], [[Cuernavaca]], [[Meksiko]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[Kontrabasso|jazzbasisti]], säveltäjä, orkesterinjohtaja ja pianisti.
 
Mingus muistetaan musiikkinsa lisäksi myös temperamenttisesta luonteestaan. Hänen periksiantamaton asenteensa musiikkiaan kohtaan johti usein ongelmiin esiintymistilanteissa. Mingus kärsi masennuksesta, ja hänen intensiiviset työskentelyjaksonsa, joita tauottivat melko pitkät hiljaiset kaudet, lienevät merkki maanis-depressiivisyydestä.
Mingus mainitaan usein eräänä merkittävimmistä muusikoista jazzin historiassa. Vaikka Mingus oli instrumenttinsa parhaimmistoa, häntä arvostetaan erityisesti säveltäjänä ja orkesterinjohtajana. Vaikka hänen sävellyksensä ovat tunnettuja, eivät jälkipolvet ole esittäneet hänen sävellyksiään kovin usein -- toisin kuin muita jazzin klassikkoja. Tämä johtunee Mingusin säveltämän musiikin haastavuudesta.
 
Mingus muistetaan musiikkinsa lisäksi myös temperamenttisesta luonteestaan. Hänen periksiantamaton asenteensa musiikkiaan kohtaan johti usein ongelmiin esiintymistilanteissa. Mingus kärsi masennuksesta, ja hänen intensiiviset työskentelyjaksonsa, joita tauottivat melko pitkät hiljaiset kaudet, lienevät merkki maanis-depressiivisyydestä. Mingus otti ajoittain myös osaa hyvinkin aktiivisesti Yhdysvaltojen rotukysymyskeskusteluun.<ref name="NAT"/>
 
Charles Mingusin musiikki on suurelta osin [[hard bop|hard-bopia]] joka sai vaikutteita sekä [[gospel]]-musiikista, [[Third Stream Jazz]]ista että [[free jazz|free-jazzista]], mutta lähinnä Mingusin musiikki on musiikkia vailla kategorioita etsien uusia ilmaisumuotoja.
 
==Lapsuus==
Mingus syntyi Nogalesessa [[Arizona]]ssa, mutta eli varhaisvuotensa pääosin [[Los Angeles]]issa, [[Kalifornia]]ssa. Mingusin äiti salli kotona vain uskonnollisen musiikin, mutta Charles kiinnostui jazzista jo varhaisessa vaiheessa. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli [[Duke Ellington]]in musiikki. Charles opiskeli [[vetopasuuna]]n soittoa ja myöhemmin myös [[sello]]a. Sellon soiton opiskelu auttoi siirtymään kontrabassoon, jonka Mingus otti pääinstrumentikseen lukiossalukioiässä.<ref name="AMG"/><ref name="NAT">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thenation.com/article/argument-instruments-charles-mingus/ | Nimeke = An Argument With Instruments: On Charles Mingus | Tekijä = Adam Shatz | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = The Nation | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref>
 
==Uran alku==
Mingus saavutti mainetta nuorena lupauksena ja pääsi kiertueelle [[Louis Armstrong]]in yhtyeessä [[1943]]. [[1940-luku|1940-luvun]] lopussa Mingus liittyi [[Lionel Hampton]]in yhtyeeseen ja tämä yhtye levytti muutamia Mingusin sävellyksiä. Trio Red Norvon ja Tal Farlowin kanssa vuosina [[1950]]-[[1951|51]] saavutti merkittävää mainetta.<ref name="AMG"/><ref name="NPR"/>
 
Basisti [[Oscar Pettiford]]in loukattua kätensä pelatessaan [[baseball]]ia Mingus tuurasi häntä kuuluisassaKuuluisassa ''[[Jazz at Massey Hall]]'' -konsertissa, jossa hänmingus pääsi soittamaan [[Dizzy Gillespie]]n, [[Charlie Parker]]in, [[Bud Powell]]in ja [[Max Roach]]in rinnalle. Tästä konserttiäänityksestä on tullut yksi jazzin klassikoista.<ref name="NAT"/> Roach kertoi [[Oscar Pettiford]]in loukanneen kätensä, mutta pyytäneensä Mingusta tuuraamaan häntä. Myöhemmin on selvinnyt että Pettifordin onnettomuus oli tapahtunut paljon aiemmin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.masseyhall.com/soundboard/jazz-stories-at-massey-hall/ | Nimeke = Jazz Stories at Massey Hall | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Massey Hall | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref>
 
Myöhemmin Mingus liittyi hetkeksi Duke Ellingtonin orkesteriin, mutta äkkipikaisen luonteensa vuoksi sai siitä potkut jääden tiettävästi ainoaksi muusikoksi, jonka Ellington erotti orkesteristaan.<ref name="NPR">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2008/04/23/89852381/charles-mingus-fables-of-bass-part-1 | Nimeke = Charles Mingus: 'Fables of Bass,' Part 1| Tekijä = | Ajankohta = 2008 | Julkaisu = NPR | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref>
 
Vuonna [[1952]] Mingus perusti rumpali [[Max Roach]]in kanssa Debut Records -levymerkin edistääkseen omaa levytysuraansa.<ref name="NAT"/>
 
==''Pithecanthropus Erectus''==
Rivi 66:
 
==Uran loppuvaiheet==
Mingus oli sairas jo 1960-luvulla, mutta 70-luvun puolivälin paikkeilla hän alkoi sairastaa [[ALS-tauti]]a, joka rappeuttaa lihaksia. Tämä vaikutti hänen bassonsoittonsa siinä määrin, että hänen piti lopettaa esiintyminen kokonaan. Tämä ei estänyt häntä kuitenkaan säveltämästä, ja hän julkaisikin vielä useita levyjä ennen kuolemaansa.<ref name="AMG"/>
 
Charles Mingus kuoli Cuernavacassa, Meksikossa, jossa hän kävi hoidattamassa vaivojaan. Hänet polttohaudattiin ja hänen tuhkansa siroteltiin [[Ganges]]-jokeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nytimes.com/1979/01/09/archives/charles-mingus-56-bass-player-bandleader-and-composer-dead-an.html | Nimeke = CHARLES MINGUS DIES AT 56: A leading bass player and composer for years, the jazz musician suffered a heart attack in Mexico. | Tekijä = John Rockwell | Ajankohta = 1979 | Julkaisu = NY Times | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref>
 
==Kuoleman jälkeen==
Rivi 76:
Mingus muistetaan musiikkinsa lisäksi arvaamattomasta luonteestaan. Hän oli väkivaltainen lavalla ja hänen kanssaan soittaneet muusikot kunnioittivat hänen musiikkiaan ja pelkäsivät hänen luonnettaan. Mingusin väkivaltainen käytös kohdistui useimmiten muihin soittajiin, mutta ajoittain myös yleisöön.
 
Hänen on kerrottu esimerkiksi eräässä konsertissa yrittäneen murskata pianistinsa sormet koskettimien kannella ja tämän jälkeen lyöneen pasunisti Jimmy Knepperiä huuleen.<ref name="AMG">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.allmusic.com/artist/charles-mingus-mn0000009680/biography | Nimeke = Biography | Tekijä = Richard S. Ginell | Ajankohta = | Julkaisu = All Music Guide | Viitattu = 8.7.2018 }}</ref> Pelätessään Mingusia Jackie McLean puukotti häntä. Eräässä konsertissa Mingus suutuksissaan rikkoi kontrabassonsa säpäleiksi.
 
==Osittainen diskografia==
Rivi 101:
* ''Cumbia & Jazz Fusion'' (1978, Atlantic)
* ''Epitaph'' (1990, Columbia, posthumous)
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==