Ero sivun ”Pikaraitiotie” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Valimja (keskustelu | muokkaukset)
p Suomen osuuden selventämistä, joka muutenkin pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen koska samaa asiaa on kappaleestsa toiseen.
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
p Korjattu Montpellier’n taivutus.
Rivi 117:
 
=== Keski-Eurooppa ===
 
Saksassa hyvin monissa kaupungeissa, mm. Kölnissä, [[Düsseldorf]]issa, [[Hannover]]issa ja Ruhrin alueella on kattava pikaraitiotieverkosto. Berliinin raitioteitä on kaupungin yhdistettyä kehitetty ja jatkettu Itä-Berliinistä länteen. Kokonaan uusi pikaraitiotie on rakennettu vain [[Oberhausen]]iin (1996), [[Saarbrücken]]iin (1997) ja [[Heilbronn]]iin (2000).
 
Ranskassa on useissa kaupungeissa, mm. [[Nantes]]issa (1985), [[Grenoble]]ssa (1987), [[Strasbourg]]issa (1994) ja [[Montpellier|Montpellier’ssa]]issa (2000) rakennettu kokonaan uusi pikaraitiotieverkosto. Ranskalaisille järjestelmille on leimallista erittäin korkeatasoinen
toteutus ja korkeat rakentamiskustannukset. Järjestelmät rahoitetaan suurelta osalta joukkoliikenteen työnantajamaksulla.
 
Rivi 133:
=== Itä-Eurooppa ===
[[Tiedosto:Volgograd portal.jpg|thumb|left|210 px|Volgogradin pikaraitiotien (Metrotram) ratikka tulossa maanalaiselta osuudelta.]]
 
Esimerkiksi [[Venäjä]]n Euroopan puoleisessa miljoonakaupunki [[Volgograd]]issa toimii pikaraitiotielinja (Metrotram).
 
Rivi 141:
 
=== Iso-Britannia ja Irlanti ===
 
[[Newcastle upon Tyne|Newcastleen]] (1980) ja [[Lontoo]]n [[Docklands (Lontoo)|Docklandsin]] alueelle (1987) on toteutettu kokonaan muusta liikenteestä erotetut kevytmetrojärjestelmät, joita kuitenkin kutsutaan nimellä ''light rail'', koska kalustona käytetään raitiovaunutyyppistä kalustoa. Myöhemmin on toteutettu perinteistä raitiotietä enemmän muistuttavat järjestelmät [[Manchester]]iin (1992), [[Sheffield]]iin (1994), [[Birmingham]]iin (1999), [[Croydon]]iin (Lontoon esikaupunki, 2000) ja [[Nottingham]]iin (2003). Englannissa pikaraitiotiet eivät ole menestyneet yhtä hyvin kuin Ranskassa ja Saksassa. Valtion teettämien raporttien mukaan syynä on ollut mm. samoilla reiteillä kulkevien bussien kilpailu.