Avaa päävalikko

Muutokset

210 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
=== Latvian neuvostotasavalta ===
{{Pääartikkeli|[[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta]]}}
Molotov–Ribbentrop-sopimuksen seurauksena [[Neuvostoliitto]] ryhtyi tavoittelemaan Latviaa haltuunsa. Lokakuussa 1939 solmitun sopimuksen nojalla se perusti Latvian länsiosiin ilma-, meri- ja maavoimien tukikohtia ja sijoitti niihin yli 25&nbsp;000 sotilasta, mikä oli enemmän kuin Latvian rauhanaikaisen armeijan vahvuus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=|nimeke=|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.am.gov.lv/en/policy/history/briefing-papers/briefing-paper2/|Nimeke=Soviet Occupation and Annexation of Latvia 1939–1940|Tekijä=Nollendorfs, Valters & Neiburgs, Uldis|Selite=|Julkaisu=History of the Occupation of Latvia (1940–1991)|Ajankohta=|Julkaisija=Ministry of Foreign Affairs of the Republic of Latvia|Viitattu=2.6.2012|Kieli={{en}}}}</ref> Neuvostoliitto valtasi maan 17. kesäkuuta 1940, perusti [[Latvian sosialistinen neuvostotasavalta|Latvian sosialistisen neuvostotasavallan]] ja käynnisti laajan terrorin. Latvian liittämistä Neuvostoliittoon johti varapääministeri [[Andrei Vyšinski]], joka oli kunnostautunut yleisenä syyttäjänä [[Stalinin vainot|Stalinin vainojen]] aikaisissa oikeudenkäynneissä.<ref>Jukka L. Mäkelä: ''Salaista palapeliä'', s. 185. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1964.</ref> Valtionpäämies Kārlis Ulmanis vangittiin ja kuljetettiin [[Turkmenistan]]iin, jossa hän menehtyi pari vuotta myöhemmin; hänen tarkka kohtalonsa selvisi vasta [[Mihail Gorbatšov]]in kaudella 1980-luvulla. Toisessa maailmansodassa [[Natsi-Saksa|Saksa]] miehitti Latvian heinäkuussa 1941. Latvian juutalaisista 90 prosenttia eli 80&nbsp;000 henkeä likvidoitiin vuosina 1941–1942. Sodan loppuvaiheessa perustettiin latvialainen [[Waffen-SS]]-joukko, joka taisteli Saksan puolella puna-armeijaa vastaan. Siihen värvättiin noin 100&nbsp;000 miestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=|nimeke=|julkaisu=Spiegel|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=17.3.2009|Osoite=http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,613753,00.html|Nimeke=Annual Ceremony Divides Latvia: Waffen SS Veterans March Through Riga|Julkaisija=|Viitattu=26.7.2016|Kieli={{en}}}}</ref>
 
Neuvostoliitto valtasi Latvian uudelleen vuosina 1944–1945. Latvialaiset taistelivat puna-armeijaa vastaan pitkään, ja vielä 1953 osia maasta oli Neuvostoliiton kontrollin ulottumattomissa. Vuoden 1944 jälkeen lähes viidesosa latvialaisista pakeni länteen tai kyyditettiin itään, ja Neuvostoliitto toi maahan siirtolaisia muualta paikkaamaan syntynyttä työvoimapulaa sekä venäläistämään tätä osatasavaltaansa. Vuosien 1951 ja 1989 välillä Latviaan muutti 400&nbsp;000 henkeä.<ref>[http://countrystudies.us/latvia/3.htm The Soviet Period] ''Latvia: A Country Study''. Library of Congress. 1995. {{En}}</ref> Useat länsimaat eivät koskaan tunnustaneet Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon, sillä kansainvälisoikeudellisesti ne olivat teoriassa itsenäisiä kaikkien miehitysvuosien ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.gov.lv/en/london/bilateral-relations/history-diplomatic/ | Nimeke =History of Diplomatic Relations | Julkaisija =Embassy of Latvia in London | Viitattu =27.5.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=|nimeke=|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.am.gov.lv/en/policy/bilateral-relations/4594/|Nimeke=Establishment and Renewal of Diplomatic Relations|Ajankohta=|Julkaisija=Ministry of Foreign Affairs of the Republic of Latvia|Viitattu=27.5.2012|Kieli={{en}}}}</ref>
40 956

muokkausta