Ero sivun ”Parsi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Hevosten parresta käytetään nimeä '''pilttuu''', ja ne ovat käytävän puolelta avonaisia. Nykyään pilttuuksi usein kutsutaan myös karsinamallista ns. "boksia". Varsinaisessa pilttuussa hevonen kytketään joko [[riimu]]lla tai kaulapannalla. Suomessa eläinsuojelusäädösten mukaan hevosten pitämistä pilttuussa tulisi välttää. Vanhanaikaisia pilttuita onkin käytössä yhä harvemmissa talleissa, ja suurin osa hevosista asuu [[karsina|yksittäiskarsinoissa]].
[[Parsinavetta|Parsinavetoissa]] lehmät saatetaan myös lypsää parsissa. [[Keinosiemennys]] ja muut eläinlääkärin suorittamat toimenpiteet tehdään joko parressa tai erillisessä sairas tai- poikimakarsinoissa. Pienet vasikat ovat yleensä [[karsina|karsinoissa]], mutta isompina myös vasikat saatetaan kytkeä parteen. Lehmät eivät ole parressa ympäri vuoden, sillä [[lypsykarja]]n ja [[hieho]]jen osalta eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä [[laidun|laitumelle]] tai vastaavaan paikkaan, kuten jaloittelutarhaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulunmaaseutukeskus.fi/pdf/Kesakuu%202009%20%20-%20Puumala%20Talus%20Jaloittelutarhat.pdf | Nimeke = Kun laiduntaminen ei onnistu. Vaihtoehtoina jaloittelutarha| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oulun maaseutukeskus | Viitattu = 11.7.2009 | Kieli = }}</ref> Lakia kuitenkin yleisesti rikotaan suomalaisilla maitotiloilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9734557 | Nimeke = Tuhannet suomalaiset lehmät eivät pääse koskaan ulos| Tekijä = Yle | Ajankohta = 24.7.2017}}</ref>
Vastakohtana parsinavetalle on [[pihattonavetta]], jossa lehmät saavat liikkua vapaasti.
| |||